Suuri suru, jota alan vasta nyt ymmärtää: emme saa valita omaa sydäntämme. Emme voi saada itseämme haluamaan sitä mikä meille on hyväksi emmekä sitä mikä on hyväksi muille. Emme saa valita, millaisia ihmisiä olemme ( Read more... )

Pikku-Huopalahdessa kaupan edessä aitaan nojailee kaksi pikkupoikaa potkupallo jaloissaan. Toinen heistä, lyhyempi ja vaaleatukkaisempi, tapittaa minua ammottavilla haalean veden värisillä silmillään ja kysyy: onko sulla pieniä lapsia, jotka haluais pelata palloa? Sanon, että ei ole, voi ku oiski. Kun tulen kaupasta ulos, he norkoilevat yhä siinä. ( Read more... )

Ostin lennon Lontooseen syyskuun lopulle. Pelkän menolipun, sillä en tiedä vielä jatkanko sieltä yli Atlantin. Riippuu työtilanteesta. Siis että olenko silloin vapaalla. Sen tiedän, että Lontoossa nukun kaksi yötä viktoriaanisessa talossa, jonka ikkunoista näkyy vehreä puutarha. Ja jos tähdet ovat suotuisassa asennossa, madame Kate Bush laulaa ( Read more... )

Kuuntelen Alexi Murdochin Towards the Sunia kerta toisensa jälkeen. Kyseisen levyn musiikki sopii mielenmaisemaani. Se on melankolista, toteavaa. Silti toiveikasta, kuulasta. Laitan siemenet multaan, katson ja odotan. Puhelen mullalle: kasvakaa rakkaat yrtit kasvakaaOn ollut päiviä, jolloin olisin tahtonut vaihtopään. Mikä on mielessä vikana, kun ( Read more... )

Järjestys löytyy kyllä. Minä siivoan kaaoksen. Ajatuksilla ja teoilla ( Read more... )

Before you know what kindness really is ( Read more... )

Eilen en tehnyt muuta kuin lepäsin. Palauduin reissuviikosta. Kävin Lehtisaaressa uimassa. Autio ranta. Aurinko. Merivesi oli kylmää. Vielä reilu viikko sitten samalla rannalla viivyin aalloissa, kelluin. Nyt uin rivakoita vetoja ja pian jo kaarsin maihin. Pyyhkeen päällä luin Andrea Gibsonin The Madness Vase-kokoelmaa. Mikä aarre! Ystäväni, joka ( Read more... )

Matkailu avartaa, mut joskus ei tarvitse lähteä lapsuudenlähiötään kauemmas. Olin eilen vanhempieni kanssa MALMINTORILLA kirppistelemässä eli vanhoja vaatteita myymässä. Aurinko porotti ja iskelmä raikasi, liekö tangomarkkinat innoittaneet viereisen kojun vetyperoksidiblondimyyjätärtä asettamaan hillittömän ghettoboosterin pöydällensä. Kaikenmoisia ( Read more... )

Loma alkoi toukokuun puolivälissä kera helteisten ilmojen. Olen tilannut terassilla pullon skumppaa milloin missäkin seurueessa, pulahtanut mereen järveen lampeen, rantaviivapyöräillyt tuijottaen aavaa ulappaa, maannut nurmella ja huitonut käsivarrella kipittävän muurahaisen tiehensä. Pakkaillut ja purkanut reppua, matkannut toisille paikkakunnille ( Read more... )

Seuraavat kuusi tuntia istun kyydissä bussin, jota ajaa satavuotiaan näköinen Menneniltä tuoksahtava hymyilevä kalju ukko. Taivaalla kirkas puolikuu, kesäyön hämy metsäin yllä. Ajattelen juoksevani puiden lomassa kumisaappaat jalassa, juuri tällaisessa keskikesän yövalossa. Rasahtelevat oksat, varvut, upottava sammal, neulaset, jos polkuja olisi. ( Read more... )