Kävelin eilen kevätvalossa hohtavaa jäätä pitkin Arabiasta Kulosaareen. Latuja. Hiihtäjiä. Ihmisiä. Koiria. Rauha. Ajatus: seison ulapalla. Näin Lammassaaren mökit, eräässä niistä yövyin viime kesänä, syleilin kamiinan lämmössä. Kuljin ohi Kuusiluodon kallion, jossa heinäkuisna yönä istuttiin, jossa päivisin kyytöt laidunsivat. Mutta nyt ei ( Read more... )

( Viime marraskuussa seisoin hiekkatiellä )

Yömyöhään näytän hyvältä kera pipon muotoileman tukan ja ajattelen, että tummenetut kulmakarvat sopivat minulle. Sopii pitää itsestään. Sillä negatiivisuus on kuin likaa, joka helposti pinttyy, vaikea puhdistaa, tekee olon rumaksi. Ei sitä, ei nyt, mielellään mahdollisimman vähän jatkossakin. Tänään negaatio norui tuskastumisena niskassani ( Read more... )

Miltei täysi kuu tuijottaa minua kiilusilmällään. Ja minä takas. Sähköä välillämme!

Luin äsken sitä samaa viimeperjantaista lehteä kuin eilenkin. Yhdestä lehdestä riittää viikoksi. Minikokoinen otsikko ja juttu erään sivun alareunassa: "Tutkijat: nyt alettava varautua äärimmäisiin sääilmiöihin". Jännää (siis todella, sanan kaikissa merkityksissä) ( Read more... )

Natashan laulu tilassa ja mus. Mus mus. Mussutan avokadoleipää pestolla, mustapippurilla ja sitruunalla. Ai että voivat maut ja tuoksut minua ilahduttaa. Sitruunassa haistan pääsiäisen
ja takatalvisessa valossa kuulen pianon, muinaisen miehen nuottimerkinnät.

But I've got so much wickedness and sin. Mielisin saattaa menneet kuut päivänvaloon, ( Read more... )

Kuuntelen kevätkreisin lailla Jonia ja Toria. Oi nelikirjaimiset naikkoseni. Ladies of the Canyon on näiden hulluin päiväin lempparilevyni ( Read more... )

Oon niin hyvällä tuulella, että PÄÄ RÄJÄHTÄÄ. Radiossa soi The Cardigansin Lovefool. Oon töissä ja kaikki sisääntulijat näyttävät herttaisilta ja söpöläisiltä. Hymyilen niille ja ne mulle. Metsä vastaa, antamalla saa ja kaikki elämänviisaushokemat tähän näin! Tänään olen tuntenut olevani minä (vaikka ainahan olen). Aamupäivällä soitin pianoa ( Read more... )

Eilen raahasin J:n keskelle Töölönlahden jäätä. Kirkkaassa päivänvalossa joimme itsemme humalaan rommikaakaolla. Valo poltti silmiä, tuntui ohimoissa. Jään lumipinta oli täynnä pieniä kuoppia kuin kraatereita. Huppupäinen lyhyenläntä nainen tarpoi ohitsemme. Pitkäkarvainen mäyräkoira tepsutti perässänsä, skottiruudullinen ihmisen tekemä takki ( Read more... )

Raaadiossa Daaavid Booowie laulaa tähtimiehestä ( Read more... )

Pakottava tarve kuunnella Wuthering heightsia. Julmetun nautinnollista kiekua korkealta ja kovaa. Omakotitaloasumisessa on puolensa. Aina kun kuulen tämän, muistan muinaisen syksyn, kun olin nuori, tennarijalkainen ja vakosamettitakkinen. Kävin punk-keikoilla, jotta saisin hyppiä itseni hikeen ja jotta

ennen kaikkea
näkisin hänet.

Let me grab ( Read more... )