Kevätmatkalla jälleen, tällä kertaa vuokratalossa Italiassa, Ligurian maakunnassa lähellä Tellaron kylää. Nukun käsittämättömiä määriä, kellon ympäri ja yli joka yö, päälle vielä päiväunet jos ennätän, siinä missä kotona riittää kuusi tai seitsemän tuntia. Sama juttu joka kesä purjehtimaan lähtiessä: ensimmäiset päivät menevät siellä ja täällä ( Read more... )

Hello, all you Sugared people ( Read more... )

Studiomaja keskellä aavikkoa, Joshua Tree on paikka ja niitä täällä riittää. Seinänlevyinen ikkuna edessäni avaa möykkyisen aavan näkymän erämaahan, minä luen uutisia ja Facebook-päivityksiä kotimaasta, joka tuntuu mukavan kaukaiselta. Tässä olossa voisin juurtua minne vain, johonkin tällaiseen kolkkaan. Kaamea väsymys esti iltakävelynkin, ( Read more... )

Allaseloa. Sisko sai kuumuutta yli tarpeen ja voi pahoin koko päivän, joten jäin hänen seurakseen talolle, vaihdoin aavikkomuseon laiskaan aamupäivään, lukemiseen ja pulikointiin, mansikoihin ja jääkaapin napista laskettavaan juomaveteen. Naapuruston rakkikuoro vetää tasaisin väliajoin mukaansa emäntämme kaksi jopa koiriksi yli-innokasta karvakasaa ( Read more... )

Pikkukaupungit vaihtuivat Phoenixiin, jossa jasmiini kukkii ylitsevuotavan vauraiden talojen porteilla, kuparinruskeat, kultahampaiset vanhukset heittelevät lentosuukkoja ja vintage-kaarat kiihdyttävät viereisillä kaistoilla. Lemmikkihotellien ja ylellisyysputiikkien välistä löytyi yllättävän kohtuuhintainen motelli, jonka uima-altaan vesikin on ( Read more... )

Veli löysi motellin yöpöydän laatikosta raamatun päältä Suomen kartan. Ne ovat huoneen ainoat painotuotteet pienen varastamisen kieltävän lapun lisäksi.

Palasimme jälleen asutuksen pariin, pieneen kaupunkiin jossa on kolmet liikennevalot ja 5100 asukasta, kun viimeiset kaksi yötä vietimme kolmensadan asukkaan kylässä. Kilometrien mittaiset junat ulvovat yötä ohittaessaan kaupungin, se jaksaa edelleen liikauttaa, vaikka paikallisena varmaan vain ärsyttäisi ( Read more... )

Yöt ovat jäätäviä. Keinokuitupeitto rätisee pimeään valoa, kun käyn nukkumaan, ja sormet ovat kohmeessa vielä aamullakin. Päivisin lämpötila vaihtelee paahteesta lumisateisiin, jotka saattelivat meitä Grand Canyonille. Tuuli oikkuilee, on välillä pehmeä, välillä heittää hametta ja viiltää kasvoja ( Read more... )

Palasin tänään kohtaamaan 17 vuoden takaiset pelkoni Spider Rockille, jonka päällä navajojen mukaan asuu hämähäkkinainen. Kaksoiskallion toinen paasi toimii vakoilijana, joka syöttää vanhempiaan tottelemattomat lapset naiselle. Muistin kaiteet ja polun, silloin sumussa, nyt auringonlaskun hämärässä. Majesteetillinen näky oli vieläkin, vaikka kauhu ( Read more... )

Istun motellissa aavikon laidalla ja kuuntelen tuulta, joka on kerännyt voimia mailitolkulla ennen ehtimistään ikkunoihimme. Tuntuu, että Amerikka on sittenkin totta. Jättiläispunapuut, loppumattomat junanvaunut, king size -elämä ( Read more... )