Aina kun klassikko käännetään uudelleen, sen kääntäjän täytyy valmistautua käännöksensä mittavaan jälkipuintiin, sekä käännöskriitikoiden että lukijoiden keskuudessa. Näistä kahdesta lukijat ovat yleensä armottomampi taho.
Miksi tämäkin piti muuttaa? Kirja on täysin pilalla! Eihän tämä ole edes sama kirja. Jotakin tästä puuttuu. Miksi kaikki pitää ( Read more... )

Tuntuu siltä, että olen tullut tien päähän. On aika katsoa taaksepäin ja miettiä miten ja mihin on päädytty. Välillä olen puhunut kotouttamisen, tekstin funktion ja sen dynaamisen ekvivalenssin puolesta, ja välillä olen ollut vieraannuttamisen kannalla - luottanut lukijaan ja arvottanut alkuperäisteosta. Ajatus siitä, miten tulee kääntää ja mikä on ( Read more... )

En haluaisi ajatella, että Yhdysvallat ovat niin uppoutuneita omaan erinomaisuuteensa supervaltiona, ettei amerikkalaisten edes tarvitse tietää mitään muista kulttuureista. Helsingin sanomissa 9.7.1997 julkaistu artikkeli - joka käsittelee Jostein Gaarderin Sofian maailman kääntämistä Yhdysvaltojen markkinoille - pisti kuitenkin miettimään. Kuinka ( Read more... )

Mielestäni hermeneuttinen lähestymistapa lähdetekstiin on hyvin realistinen. Pidän ajatuksesta, että lähdetekstin todennäköisimmän tulkinnan voi perustellusti löytää. Se myös tuntuu järkevämmältä kuin ajatus, ettei tekstille voida antaa mitään yleistä tulkintaa, sillä kaikki ihmiset tulkitsevat tekstin eri tavoin joka lukukerralla. Hermeneutiikka ( Read more... )

Olin seuraamassa FL Svetlana Probirskajan väitöstilaisuutta Tampereen yliopistossa ja täytyy sanoa että olin positiivisesti yllättynyt. Tilaisuuden ilmapiiri oli rento ja mukaan mahtui jopa huumoria. Vastaväittäjä dosentti Marja Jänis Joensuun yliopistosta tarkasti väitöskirjan, ja oli suurimmaksi osaksi hänen ansiotaan, että tunnelma pysyi ( Read more... )

Daniel Gile käsittelee kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen eroja, yhtäläisyyksiä ja niiden asemaa artikkelissaan Translation Research versus Interpreting Research: Kinships, Differences and Prospects for Partnership. Kyseinen artikkeli julkaistiin Christina Schaffnerin teoksessa Translation Research and Interpreting Research: Traditions, Gaps ( Read more... )

Viimekertainen luento skopos-teoriasta avasi silmiäni sille, miten pitkälle voi mennä, jos ajattelee vain tekstin funktiota. Tietenkään ei ole oikein että kääntäjä kirjoittaa uudelleen alkuperäisen tekstin niin, ettei käännöstä enää tunnista samaksi tekstiksi. Alkuperäistekstistä tulisi muokata vain ne kohdat, jotka eivät ”toimi” kohdeyleisölle ( Read more... )

Palatakseni hieman aikaisempaan aiheeseen - kääntämisen historiaan Euroopan ulkopuolisissa kulttuureissa - haluaisin kertoa lyhyesti kääntämisen synnystä Kiinassa ja Intiassa. Kiinan lähteeni on Kiinalaisen nykykirjallisuuden tutkimusyksiköstä ja Alex Grossin sivuilta ja Intian lähteeni on Sachin Ketkarin kirjasta Translation, The Renaissance ( Read more... )

En ole edes ajatellut että kääntämisen juuret ulottuvat niin pitkälle kuin Egyptiin 3000 eKr. Myös se että kääntäjillä oli aivan oma kastinsa Karthagossa, oli minulle uutta. Olisi myös mielenkiintoista tietää kuinka kauan kääntämistä on harjoitettu muissa maanosissa, kuten Intiassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Etelä-Amerikan intiaaniheimoilla oli ( Read more... )

Ajatellaan, että tulkki on kulttuurien välinen viestijä, joka välittää viestin tulokielelle sellaisena kuin hän sen ymmärtää. Tulkki saa tehdä hyvin vähän muutoksia ja lisäyksiä tulkattavaan puheeseen, mutta sen sijaan tulkin tulee keskittyä olennaiseen ja jättää tilkesanat ja ns. turha tieto pois. Tulkkeen täytyy pysyä suositellun aikarajan ( Read more... )