Elämäni on kyllä harvinaisen kivaa.

Meripoika on yhtä ihana kuin ennenkin ja olen oppinut puhumaan sille suoraan ja pelkäämättä, ja se tekee asioista paljon helpompia. Sain sen työn lentokentän turvatarkastajana, aloitan joskus syyskuussa - se vähän jännittää. Kirjallisuustieteen opinnot alkavat sunnuntaina tutustumisillalla. Lauantaina on kivan ( Read more... )

Pääsykokeet on keskiviikkona. Yritän lukea, mutta pääni halkeaa, ja vaikka asun suurkaupungissa, tunnen oloni kauhean yksinäiseksi. Meripoika pelaa Mass Effectiä ja kai sekin on ansainnut viikon verran omaa aikaa, joten en ole ihan hirveästi viitsinyt siihen takertua, vaan olen yrittänyt pärjätä omillani, mutta se on hirveän väsyttävää ( Read more... )

Kävelin eilen kolme tuntia ympäri Helsinkiä pojan kanssa - sen saman pojan, jota odotin vuosia sitten, odotin ja odotin kun hän oli armeijassa ja sitten se päättyikin siihen, että hän valitsi toisen tytön. Nyt tuntui siltä kuin olisi palannut taas lähtöruutuun: minulla kaikki on niin alussa taas, irtisanouduin töistä ja opiskelut ovat ( Read more... )

Kävin seikkailemassa Kruunuvuoressa ystäväni kanssa ja uin syyskuisessa meressä (en ole ikinä ennen uinut meressä!) ja näin pöllön ja ketun ja kiipesin autiohuvilan yläkertaan ja lattiat olivat täynnä lehtiä ja ruosteisia hetekoitakin oli ties miten monta. Juotiin kahvia termospullosta kalliolla ja katseltiin Helsingin panoraamaa ja tähtiä ja ( Read more... )

You Are Beautiful -meemi, koska tarvitsisin positiivisia asioita juuri nyt. Ilahtuisin kovasti.

Olen poikaystävän kanssa Juupajoella, vein sen äsken hierojalle ja nyt vain odottelen täällä kotona. Äiti on hirveän väsynyt ja yritti saada sairaslomaa, mutta lääkäri vain määräsi sille jotain pillereitä ja se ahdistaa. Haluaisin niin kovasti tehdä ( Read more... )

On vuoden viimeinen päivä, mutta elän tällä hetkellä ehkä vahvemmin hetkessä kuin vähään aikaan. Vanhemmat kävivät eilen, käytiin Ikeassa etsimässä minulle syntymäpäivälahjaksi kirjahylly ja koottiin se ja nyt on kivaa, kun huoneessani on oikeasti kaksi kirjahyllyä. Voin järjestääkin kirjoja jotenkin, niiden ei enää tarvitse lojua päämäärättömästi ( Read more... )

Vaikka täällä ei ole minun kotini
on silti kodikasta astua sisään rappukäytävästä
laskea eteiseen kassi, jossa on
sipuleita, purkillinen vadelmahilloa ja uusi dekkari kirjastosta
ja ripustaa naulakkoon sateesta kohmeinen takki

Helsinki ei ole minun kaupunkini
mutta syyspäivät ovat kauniita täälläkin
ja kun vieras mies sytyttää parvekkeella tupakan
ja ( Read more... )

En ehdi nykyään tehdä oikein mitään, kalenterini on niin täynnä että vapaata aikaa on todella, todella vähän.

Mitä tästä opimme? Ei kannata lopettaa parisuhdetta, koska se ajaa siihen, että jatkuvasti on kiire ja elämä niin täyttä että huh. Toisaalta olen viimeaikoina huomannut myös sen, että aika kulkee hitaammin ja päivät ovat entistä pidempiä ja ( Read more... )

Kesäni avainteema tuntuu olevan ahdistuksen ja angstin välttäminen ja onnellisena tai hyväntuulisena pysytteleminen.

Uhkaavia tekijöitä ovat:
-yksinäisyys
-rankat työt
-aurinkopojan pitkät poissaoloputket
-hormonilääkitys
-väsymys
-yksipuolinen ja epäterveellinen ruokavalio

Tänään yritin torjua uhkaavaa alakuloisuutta monin tavoin. Katsoin päivällä Nick ( Read more... )

Minulla on mainio olo. Lauantaina on ensimmäinen työpäivä ja se jännittää aika paljon, mutta muuten elämässäni ei ole valittamista. Aurinkopojan kanssa sujuu hyvin (ehkä paremmin kuin aikoihin), saan asua Puistolassa itsekseni melkein koko kesän ja syksyllä muutan (toivottavasti) kaksioon mukavan tytön kanssa.

Täällä sataa. Pidän kaduista sateella, ( Read more... )