(no subject)
En ehdi nykyään tehdä oikein mitään, kalenterini on niin täynnä että vapaata aikaa on todella, todella vähän.
Mitä tästä opimme? Ei kannata lopettaa parisuhdetta, koska se ajaa siihen, että jatkuvasti on kiire ja elämä niin täyttä että huh. Toisaalta olen viimeaikoina huomannut myös sen, että aika kulkee hitaammin ja päivät ovat entistä pidempiä ja täydempiä. Elämä on värikkäämpää.
En tiedä, olenko onnellinen vaiko en. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on erolevy ja kauhean paljon purettavia tunteita ja muistoja joita en saa kadotettua mihinkään. Se on aika raskasta.
Toisaalta rakastan yliopistoa, roolipelaamista (tällä hetkellä olen pelinjohtaja), elokuvailtoja, Doctor Whota, opiskelijaillanviettoja joihin voin pukeutua nätisti, vaaleanpunaisiksi värjäytyneitä vaatteitani, sitä että osaan oikeasti työni nykyään hyvin, mahdollisuuksia joita on niin lukemattomia että päätä huimaa.
Kävin katsomassa Nooran kanssa Larry Crownen ja pidin siitä todella paljon, vaikka se romanssikuvio olikin vähän turha ja Julia Robertsin hahmo aika puiseva. Trailereina näytettiin One Day ja The Help, haluaisin nähdä molemmat. Ja Rakkautta ja anarkiaakin alkaa jo torstaina, leffamahdollisuuksia on ihan liikaa.
Maanantaina menen salamurhaamaan Suomenlinnaan, tiistaina on Finkinon superpäivä, keskiviikkona käyn Hämeenlinnassa ja roolipelaan, torstaina ilta on kaiketi vapaa (Doctor Whota!) ja perjantaina lähdenkin sitten jo Kontumiittiin viikonlopuksi. Kun sanoin, että kalenterini on täynnä, niin sitä se totisesti on.
Mitä tästä opimme? Ei kannata lopettaa parisuhdetta, koska se ajaa siihen, että jatkuvasti on kiire ja elämä niin täyttä että huh. Toisaalta olen viimeaikoina huomannut myös sen, että aika kulkee hitaammin ja päivät ovat entistä pidempiä ja täydempiä. Elämä on värikkäämpää.
En tiedä, olenko onnellinen vaiko en. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on erolevy ja kauhean paljon purettavia tunteita ja muistoja joita en saa kadotettua mihinkään. Se on aika raskasta.
Toisaalta rakastan yliopistoa, roolipelaamista (tällä hetkellä olen pelinjohtaja), elokuvailtoja, Doctor Whota, opiskelijaillanviettoja joihin voin pukeutua nätisti, vaaleanpunaisiksi värjäytyneitä vaatteitani, sitä että osaan oikeasti työni nykyään hyvin, mahdollisuuksia joita on niin lukemattomia että päätä huimaa.
Kävin katsomassa Nooran kanssa Larry Crownen ja pidin siitä todella paljon, vaikka se romanssikuvio olikin vähän turha ja Julia Robertsin hahmo aika puiseva. Trailereina näytettiin One Day ja The Help, haluaisin nähdä molemmat. Ja Rakkautta ja anarkiaakin alkaa jo torstaina, leffamahdollisuuksia on ihan liikaa.
Maanantaina menen salamurhaamaan Suomenlinnaan, tiistaina on Finkinon superpäivä, keskiviikkona käyn Hämeenlinnassa ja roolipelaan, torstaina ilta on kaiketi vapaa (Doctor Whota!) ja perjantaina lähdenkin sitten jo Kontumiittiin viikonlopuksi. Kun sanoin, että kalenterini on täynnä, niin sitä se totisesti on.