Pää on tukossa jokapäiväisestä ja loputtomasta tietokoneella istumisesta. Viikonloppu ei poikkea edelleenkään arkipäivistä millään tavalla: annan opinnäytetyön ja viimeisten työviikkojen vuorotella epämääräisessä tahdissa maanantaista sunnuntaihin. Työhakemuksista ei ole toistaiseksi soiteltu perään. Asiat ovat tasaisessa tilassa: yritän sinnitellä ( Read more... )

Aamulla kello soi puoli seitsemältä, seitsemältä tai puoli kahdeksalta. Puen päälle vaatteet, jotka olen valinnut edellisenä iltana liian myöhään. Keitän yhden suuren kupillisen kahvia ja huomaan, että kahvipaketissa on jäljellä kahvia enää yhteen samanlaiseen kupilliseen. Tiedän, että kahvi ehtii loppua kokonaan, ennen kuin kämppis muistaa ostaa ( Read more... )

Olen viettänyt jo toisen viikonlopun peräkkäin ilman typeryyksiä. Hölmöilyn sijaan tämä lauantai-ilta koostui Disco Ensemblesta Tavastialla, kolmekymppisistä pariskunnista, herkullisista coctail-paloista, muiden ihmisten parisuhderiidoista ja vihaisesta kämppiksestä, joka ärsyyntyi muiden arvostelevista kommenteista. Syntymäpäivillä oli yksi ( Read more... )

Arki-iltaisin menen nukkumaan noin kello 00:00. Öisin katson painostavia unia, joissa seikkailevat sekaisin juuri ne elämäni miehet, joista en tahtoisi enää uneksia. Aamuisin herään kello 07:00 ja nousen ylös empimättä. Toisiaan identtisenä seuraavat yöt ilman saapuneita tekstiviestejä ovat raastavaa ajanhukkaa: iltaisin laitan puhelimeni ( Read more... )

Elämä ilman tietokonetta saa ihmisen keskittymään perusasioihin. Viime päivinä olen iisin koulussakäynnin lisäksi katsonut televisiota, neulonut kaulaliinaa, lukenut lehtiä ja miettinyt kirjan lukemista, ruoanlaittoa ja kävelyretkiä. Jos olisin muistanut ottaa kitaran mukaan, soittaisin ja laulaisin ( Read more... )