Sitä huomaa taas arvostavansa elämää ihan eritavalla. Niitä pieniä asioita, joihin ei normaalisti kiinnitä mitään huomiota. Osaa kunnioittaa ihmisiä, jotka selviävät elämästään pitkäaikaisvammautuneenakin. Itsellä tämä yksikätisyys on onneksi vain tilapäistä. Kaikki alkoi viime lauantaina kun kaveri tuli pikaisesti piipahtamaan meillä koiransa ( Read more... )

Lucianpäiviin liittyy muistoja lähinnä lapsuudesta ja nuoruudesta koulunjuhlien ja luciakulkueiden muodossa. Vaikka italiafriikki olenkin ja italialaisesta kulttuurista tykkäänkin, on saint lucyn tarina tuttu vain ihan pääpiirteittäin. Tuo napolilainen pyhimys, joka marttyyrikuoli sokeiden puolesta tuoden heille valoa elämään. Ensimmäinen selkeä ( Read more... )

Se oli jotain aivan käsittämättömän kamalaa, mutta selvisin siitä sentään hengissä. Ehken saanut edes suurempia traumoja - tai ainakaan en ole valmis kohtaamaan niitä. Koko asian ajatteleminen tuntuu vaikealta ja jotenkin käsittämättömältä. Tämä tapahtui eilen aamulla ja koko päivä kului jonkinlaisessa sumussa. En vaan pystynyt ajatetlemaan sitä, ( Read more... )

Olihan hieman erilainen juhannus kuin yleensä. Juhannusaatonaatto meni sänkynpohjalla täristen, nukkuen ja pahoinvoiden. Juhannusaattona olo oli entistä heikompi eikä vesikään tahtonut pysyä sisällä, joten suuntasimme terveyskeskuksen päivystykseen saadakseni jotain selkoa ja helpotusta olotilaan. En jaksanut vaihtaa sen kummemmin vaatteita, kun ( Read more... )