Pyöräillessäni töihin tänä aamuna pyörän eturenkaasta kuului outoa napsuntaa. Työpaikan pihalla tarkastin tilanteen: eturenkaaseen oli uponnut nasta! Vielä aamulla rengas oli täysi, joten unohdin koko asian, mutta työpäivän päätyttyä rengas oli täysin tyhjä. Olenkohan ajanut nastaan vai onko joku ilkeämielinen idiootti tyrkännyt nastan renkaaseen
(
Read more... )
Comments 9
Luin tuosta lehdestä joskus kesän aikana ja tässä ihan vasta yhden luokkakaverin fillari siirtyi odottamaan kevättä saatuaan nastan renkaaseensa.
Jos tuosta voi mitään positiivista kaivaa, niin eturengas on paljon helpompi korjata. Minä puhkaisin viikko sitten takakumini ihan muuten vain ja sekös harmittaa.
Reply
Onneksi on auttava isä ja isän auto, jolla saa pyörän takaisin kotiin korjattavaksi.
Reply
Sympatiaa takakumin puhkaisemisesta. Kesällä korjasin omani, sen joka tyhjeni mystisesti eikä reikää löytynyt mistään, ja sitten turhautuneena - purettuani koko polkupyörän jo paloiksi ryhdyin sitä taas kokoamaan ja tein itse kumiin reiän. Ei kun uudestaan sama.
Reply
Reply
Mukavaa Seinäjoki-loppusyksyä!
Reply
Kiitos toivotteluista, mukavaa loppusyksyä myös sulle!
Reply
Sähän olet ihan tosi hyvässä asemassa kun olet jo ollut siellä pitkään töissä, sä oot katsos sit sen uuden silmissä niinku totally in kun uus vasta koettaa löytää paikkaansa. Otat siitä siipiesi suojaan liittolaisen niin jaksat paremmin niitä muita joista valitit että ovat oma klikkinsä ja tunnet ulkopuolisuutta.
Äläkä tuhlaa elämää katkeruuteen... sulla on niin paljon hyvää ympärilläsi (ja sanon ja oletan rohkeasti näin vaikkei tunnetakaan), toivottavasti muistat havaita myös niitä oman elämän hyviä puolia joskus. Yksi ystävä piti tapanaan listata kymmenen hyvää asiaa päivästään joka ilta kun kävi nukkumaan, olen miettinyt itse että pitäisi tehdä samoin että saisi aina päivän positiiviseen päätökseen. On niin helppo jäädä vatvomaan kaikkea paskaa, mikä siinä onkin että ne hyvät jutut jää niin helposti jalkoihin.
Reply
Myönnän, että mulla on taipumusta tietynlaiseen valittamiseen ja käytän tätä päiväkirjaa foorumina siihen, koska se on mahdollista. Toivottavasti muistan kirjoittaa myös hyvistä asioista, sillä niitäkin on, ne tosin tuppaavat jäädä huonojen juttujen jalkoihin, kuten sanoit. Ehkä kaiken tämän takana on oma turhautumiseni siihen, etten osaa ottaa itseäni niskasta kiinni, vaan vatvon samoja juttuja päivästä ja vuodesta toiseen. Jotenkin tarvitsisin jonkinlaista aktivointia - enemmän menoja, ulkoilua ja tapahtumia! Tosin kiireisinä ja tapahtumarikkainakin aikoina kaipaan kotonaoloa ja rauhoittumista - koskaan en osaa olla täysin tyytyväinen, nähtävästi.
Reply
Tiedän todella mitä tarkoitat! Ihan saman kanssa kärvistelen itsekin, koskaan ei ole kai hyvin tässä(kään) asiassa :)
Reply
Leave a comment