Isäntämallisista miehistä ja joulukorttiaikuisista

[openupyourheart]

Tällä viikolla olen pohtinut monenlaisia asioita. Listaan niistä muutamia.

1. Ihmisten välinen etäisyys toisistaan HelsingissäMaanantaina odottaessani ystävää rautatieasemalla en oikein tiennyt, miten päin olisin. Viimeisimmästä vierailustani Helsinkiin oli jo yli puolitoista kuukautta aikaa, joka tuntuu hurjan paljolta. Pikkukaupungissa vietetty

Comments

[aarau]

Isäntämiehet muiskis!
Tuen. Itse aikoinani pihkaannuin aina niihin teinipopparipoikiin mutta jostain syystä olen ajautunut suhteisiin lähinnä isäntämallisten miesten kanssa. Nykyiselläkin on karvoja joka paikassa ja vanttera kroppa ja parta. Parasta.

[openupyourheart]

Muiskis joo! Olisin ehkä voinut aavistaa, että olet samaa mieltä. Isäntämalliset miehet ovat turvallisia, inhimillisiä ja komeita, tietenkin. Onneksi popparipojillekin taitaa riittää ihailijoita edelleen.

[popmusik]

Oletan, että maanantain syntymäpäiväjuhlilla viitataan miun synttäreihin. Niin, minun kaveripiirini tosiaan vilisee riukupoppareita, mutta silti minä menen ja rakastun lähes satakiloiseen partakörilääseen .. Niin se vaan menee!

[openupyourheart]

Jep, viitataan, maanantai sai näemmä ajatukset liikkelle. Ei popparipojissa ystävinä tokikaan mitään vikaa ole, mutta en oikeastaan voisi enää kuvitella sekaantuvani sellaisiin, ainakaan niin ei tapahdu.

Paljastit muuten just Karambolan ihan tarkalleen!

[popmusik]

No ei paljastus sulle haittaa, kun olit paikalla ja näit ja silleen. Joten vassokuu vaan!

Ja siis muutenmuuten olen ihan samaa mieltä ruokakulttuuriasiasta.

[anonymous]

Itse ns. peräkylän kasvattina en voi olla tuntematta kummastusta, kun luen ajatuksiasi vieraista ruokakulttuureista ja siitä, kuinka voit tuomita niitä tuntemattomat ihmiset sivistymättömiksi. Tunnetko itse esimerkiksi suomen perinneruoat, vatruskoista rönttösiin? Täällä, missä muun muassa vanhempani asuvat, elämän sivistys löytyy aivan muista asioista, kuin tikka masalasta ja aidosta intialaisesta ruuasta... tuntuu, että pidät itseäsi jotenkin erinomaisempana, kuin meitä aivan tavallisia nakkikastikkeen syöjiä. Noh.. ehkä tämän voi ottaa huumorilla puolin ja toisin, mutta valitettavasti vaikutat aika teennäiseltä. Ei minulla, pahaisella juntilla, muuta.

[openupyourheart]

Ha, blogiani todella lukee joku ystävälistani ulkopuolelta (luultavasti

[luruu]

isäntämalliset miehet = best. painoo sata ja pituutta minimissä satakahekskyt, ni avot!

nauratti tuo, että et oo koskaan ollut mökillä. kummallisinta pitkään aikaan! jea, minä oon tosi nirso. lemppari etninen ruoka taitaa olla kebab ja lempiruokani on lihapullat ja perunamuussi, itsetehtyinä.

terveisin, Laura aka. kiteensinisaninjalahdenhelinkaverijosmuistat.

[openupyourheart]

Oo, mistähän sitä aloittaisi! Hetken muistelun jälkeen muistuit melko selkeänä mieleen, häiritsee vaan, kun en muista, missä paikoissa ja kenen kautta ollaan silloin vuosia sitten tavattu. Niitä paikkoja oli varmaan aika monta. Kummastelen vain, että mistä tunnistit minut (naamasta kai)!

Mökkikokemattomuus on salainen korttini. Olen ollut kesäleireillä ja vuokramökkialueella Peräseinäjoella viime kesänä, mutta sitä ei lasketa, sillä mökkien etäisyys toisistaan oli ehkä kymmenen metriä ja muutenkin homma ei tuntunut mökkilomalta. Ei meidän suvulla ole mökkiä enkä jostain kumman syystä ole eksynyt kavereiden mökeille edes tähän ikään mennessä. Me käytiin pienenä etelänlomilla, joka on sekin melko junttia, kai.

Ja vielä: vaikka ihmettelenkin ruokanirsoutta, se ei tarkoita sitä, että pitäisin perusruokaa jotenkin automaattisesti huonona juttuna. Lihapullat ja perunamuusi ovat oikein hyvää ruokaa, mutta muutakin voi toki kokeilla.

[luruu]

no hmm, kai joskus ohimennen helsingissä ja sitten lahdessa helin muinaisissa tupareissa monen monta vuotta sitten.

joo en aatellutkaan, jotta pitäsit huonona juttuna. se usein kauhistuttaa vaan ihmisiä, kun sanon, että kiinalainen on pahaa, ei sitä! junttiudessakin on oma rehellisyytensä ja glamourinsa. :)

juu, kuvastahan mie tunnistin.