itsevarmuuteni maksoi minulle tänään melko tarkkaan kuusikymppiä; leikkautin tukkani ja nyt (vihdoin!) ihanan lyhyissä kutreissa muhii uusi ruskean sävy. kampaaja vaikutti hiukan säikähtäneeltä, kun sanoin, ettei minulla ole mitään muita toiveita kuin se, että saan pitää keesin. tytöllä oli fiftari-tyyli, herttaisen tyttömäinen ja silti ( Read more... )

netissä kiertää meemi, jossa kehotetaan listaamaan kymmenen ihailemaansa ihmistä. minun kohdallani lista elää koko ajan, enkä muutenkaan osaa nostaa jotain ihmistä toisten yläpuolelle. tämä kuitenkin kiinnosti; tehkää tekin!

(eivät muuten ole paremmuusjärjestyksessä)


( Read more... )

buukkasin itselleni tänä aamuna työvuoroja niin, että torstaina lähden töihin ennen seitsemää aamulla, vaihdan välissä toisaalle ja pääsen yhdeltä yöllä ja perjantaina sama, paitsi, että pääsen kahdelta yöllä, ehkä, Naantalista. lauantaina kolmesta puolilleöin. missähän välissä nukun?

ei, olen ihan hullun innoissani, sillä ensimmäinen paikka on ( Read more... )

olen hengittänyt meri-ilmaa Sandycovessa, katsonut Helenan valkoisen irokeesin sulavan suolaveteen, jättänyt itse uimatta huolimatta lupauksesta saada märkäpuvun lainaan. olen kävellyt vedenrajassa, aallonmurtajan juurella, harmitellut, etten tiedä merimetson nimeä englanniksi. katselin okran ja oranssin välille sijoittuvan värisiä kiviseiniä, ( Read more... )

minun on ihan pakko lainata
( Read more... )

Uniklubi oli lähettänyt minulle friend requestin myspacessa. ei kyl, sorry no bonus, lads. kyttääköhän joku Uniklubin tyyppi myspaceani? uskallankohan laittaa sittenkään Dublin-kuvia sinne, jos he näkevät ne? (ei mitään väliä pervoista tai sekopäistä, mutta U n i k l u b i!) i feel kinda dirty now... yhh.

*

näin viime yönä taas jotain kummallisia ( Read more... )

tämä viikko on ollut kevyempi, kiitos Goo Goo Dollsin, Dublinin matkan odottamisen ja muutamien ihmisten. tein kaksi pitkää työpäivää, kaksitoista ja kymmenen tuntia; tänään tuntui kummalliselta polttaa kokkien seurana lähtötupakka jo ennen puoli neljää. olen ollut hyvä töissä, motivoitunut alalle taas aivan uudella energialla ja saanut pieniä ( Read more... )

jumalauta miten ihminen voi taas päästä pohjalle. koko viikko on ollut ankeilua, helvetin pitkiä työpäiviä (ja vielä iltavuoroja, uujea) ja jatkuvaa mokailua. tuntuu, etten taas osaa mitään -katan ruokailuvälineet vinoon, en tajua ohjeita ja olen passiivinen lahna. tuntuu, että viime viikot naamaani on hierottu paskaa niin monesta suunnasta, että ( Read more... )

Tampereella paistoi aurinko. en voinut olla juoksematta puolta matkaa Piiasta ja rengistä Infernoon ostamaan lippuja Nicolen keikalle, ohitin rappusissa ihmiset liukumalla luiskaa pitkin sora kenkien alta paeten. pelkkä ajatus oikeasta keikasta kevensi jalat, vaiensi jumiutuneet pohkeet ja sai unohtamaan, ettei tervakeuhkojen oikeasti pitäisi kyetä ( Read more... )

juoksin junaan kaksi olkalaukkua selässä keikkuen, Asemapuisto oli mutainen, sorsat jossain piilossa. tuskin olisin huomannutkaan, kirosin vain iloisen vihreitä Conversejani, jotka mutaantuivat -turhaan, sillä juna irtosi asemalaiturista ennen kuin ehdin edes tasaannuttaa hengitykseni lipunostoa varten.

Turussa on ollut kevät. onko se meri vai joki ( Read more... )