ihmettelin jo suoranaista sanallista vajettani viime aikoina -ei hyvänen aika, mitä paskaa ja turhuutta ja merkityksettömiä juttuja sitä tuleekaan jakaneeksi julkisissa merkinnöissään. syy löytyy toki osittain pitkistä työpäivistä, mutta eilisiltana iskenyt jumalaton (tai kenties pikemminkin jotain jumalallista rangaistusta muistuttava) flunssa ( Read more... )

arvatkaa, mistä ihminen huomaa aikuistuneensa ja hankkineensa edes jonkinlaisen itsekunnioituksen, -tunnon, -varmuuden?
- allekirjoittanut kaatoi eilen parhaimpiinsa (no, pukuun ja kravattiin) pukeutuneen keski-ikäisen miehen niskaan (ison!) brikallisen blokattuja skumppalaseja. herran alkuruoka lillui kuohuviinissä ja vieressä istunut rouvashenkilö ( Read more... )