When the times are hard don’t walk away from me.

[kkej]

Nyt en tiedä yhtään mitä ajatella.
Haluan Patrikin. Haluan enemmän kuin mitään muuta.
Toisaalta tiedän, ettei meidän jutusta tulis mitään.
Mutta toisaalta, miksei onnistuis,
jos molemmat sitä haluis kovasti.?
Mutta turhaa, sillä olen ainoa joka sitä haluaa.

if there’s something to die for
if there’s something to cry your heart out for
when the times are hard don’t walk away from me

Katselin Muumeja ja nukahdin tuohon sohvalle.
Heräsin parin tunnin päästä, luulin että on jo aamu.
Näin (tietenkin) unta meistä kahdesta,
mutta unessa kaikki oli hyvin. Tietenkin.

Istuin takapenkillä ja Patrik ajoi,
ajettiin metrotunnelissa.
Yhtäkkiä metro tuli ihan meidän taakse,
mutta mua ei pelottanut yhtään,
pelkäsin vaan, mitä Patrikille kävisi,
jos se metro osuisi.

Nyt haluan vaan nukkua kokoajan,
sillon unohdan. Valitettavasti en voi.

Huomenna nään Roopea keskustassa, onneksi.
Keskiviikkona sitten Annia ja Elenaa.
Ainakin jotain muuta ajateltavaa.

24. pvä Erikalle. Pääsee hetkeksi pois täältä.
Haluan niin Erikan luo. Haluan nyt, enkä 24. pvä.
(Okei, haluan silloinkin.)
Haluan silti nyt.

Jauhan joka entryssä samaa,
ja saan teidät tylsistymään ja nauramaan jutuilleni.