Kierto
Ei ne ajatukset nyt oikein tahdokaan tulla sanoiksi ja tarkentua. Vai koitanko silti:
Ihmisiin on nyt kuitenkin taas vähän enemmän uskoa. Kaipaan, turhaudun, vetäydyn, yksinäistyn, ja sitten sykli taas kiertyy eteenpäin, pohjalta ei pääse kuin ylös ja kun ei odotakaan maailman mullistuksia vaan ottaa oman vastuunsa ja lähtee kokeilemaan, mitä ehkä saa, niin löytyykin valoa. Ei sellaista kaiken parantavaa ja ihanaa ja kirkasta, vaan pehmeää ja silti särmikästä ja omituisia uusia sävyjä. Minä peilaudun ja asetun omalle paikalleni yhden askeleen enemmän.
Ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen mulla ei ole ketään vieressä nukkumassa tänä yönä.
Ihmisiin on nyt kuitenkin taas vähän enemmän uskoa. Kaipaan, turhaudun, vetäydyn, yksinäistyn, ja sitten sykli taas kiertyy eteenpäin, pohjalta ei pääse kuin ylös ja kun ei odotakaan maailman mullistuksia vaan ottaa oman vastuunsa ja lähtee kokeilemaan, mitä ehkä saa, niin löytyykin valoa. Ei sellaista kaiken parantavaa ja ihanaa ja kirkasta, vaan pehmeää ja silti särmikästä ja omituisia uusia sävyjä. Minä peilaudun ja asetun omalle paikalleni yhden askeleen enemmän.
Ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen mulla ei ole ketään vieressä nukkumassa tänä yönä.