Positiivisen väitteen voima
Minkä tahansa tavallisesta poikkeavan päätöksen tekemisessä on parasta kertoa mitä itse tekee, ei sitä, minkä jättää tekemättä.
Tarkennan muutamalla viime aikaisista keskusteluista esiin nousseella esimerkillä.
1. Korvatulehdus
Hoidan lapsen korvatulehduksen yrttitipoilla ja homeopatialla, sylissä pitämällä, ja jättämällä limaa muodostavat maitotuotteet vähäksi aikaa pois ruokavaliosta. Tarpeen mukaan voin käyttää kipulääkkeitä. Mielestäni on parempi, että lapsen omaa immuunipuolustusta vahvistetaan ja sen työtä helpotetaan, jotta lapsen elimistö itse selättää taudin. Jos heti tarjotaan antibioottia, kehon oma puolustus päinvastoin heikkenee.
2. Kasvisruoka
Helsingin kouluihin tulee viikoittainen kasvisruokapäivä. Tämän selittämisessä olennaista on konkreettisesti kertoa, mitä ruokaa tarjotaan. Nettikeskustelun tasosta päätellen ihmiset edelleen tarvitsevat tietoa kasvisruuasta, jotta päästäisiin yli kuvitelmista, että kasvisruoka on salaattia ja parsakaalia ja ihmiset nääntyvät nälkään kasvisruokaa syömällä.
Itse olen huolissani käytännön toteutuksesta tässä hyvässä päätöksessä. Laitosruokailu ei anna parhaita edellytyksiä uusien ruokailutottumusten luomiseen, ja maistuvan kasvisruuan tekeminen ON haastavampaa kuin liharuuan.
Kerrottakoon ja tehtäköön siis niin, että kasvisruokapäivänä tarjolla on keskenään vaihdellen (ei joka kerta kaikkea!) papua, siemeniä, ituja, hapantuotteita, soijatuotteita, tuoreita kasviksia, kypsennettyjä kasviksia, perunaa, ja tarpeeksi rasvaa ruuanlaitossa! Viimeksimainittu on mielestäni yleisin ongelma taitamattomassa kasvisruuan laitossa, sillä kasvisruokaan rasvaa on todella lisättävä.
3. Sukupuolikasvatus
Kaikki toivovat lapsilleen tervettä itsetuntoa ja identiteettiä. Siispä minä sanon, että haluan kertoa lapselle millaisia rooleja tytöille ja pojille yleensä annetaan, mutta niitä ei ole pakko noudattaa. Haluan kannustaa lasta hurjiin ja rauhallisiin leikkeihin, kokeilemaan rajojaan ja tulemaan syliin. Haluan jakaa sen oman kokemukseni, että sukupuolirooleilla voi leikkiä, ja ne ovat useammin huvittavia tai typeriä kuin ongelmallisia.
Sukupuolen häivyttäminen on kehollista todellisuutta vastaan, ja kulttuurillisesti paitsi mahdotonta, myös köyhdyttävää. Sen sijaan liikkumavapautta ja leikkimieltä saisi olla paljon lisää!
Siispä antibiootin sijaan tarjoan lapselle kokonaisvaltaista hoitoa. Kehon terveys ja oma sisäinen voima on vapautta. Kasvisruokapäivä tarkoittaa ruokavalion monipuolistumista, minkä rinnalla lihan poissaolo on mitätön sivuseikka. Parasta olisi tietysti, jos voitaisiin tarjota niin hyvää kasvisruokaa, että sen valitsisi vapaasta tahdostaan... Sukupuolikasvatuksen tavoitteena on rikastaa käytösmalleja ja antaa eväitä sukupuoli-identiteetin vapauteen.
Ihmisiä pelottaa kaikenlainen tekemättä jättäminen, koska se kuulostaa laiminlyönniltä. Paljon helpommin saa ymmärrystä kertomalla mitä tekee ja miksi.
Tarkennan muutamalla viime aikaisista keskusteluista esiin nousseella esimerkillä.
1. Korvatulehdus
Hoidan lapsen korvatulehduksen yrttitipoilla ja homeopatialla, sylissä pitämällä, ja jättämällä limaa muodostavat maitotuotteet vähäksi aikaa pois ruokavaliosta. Tarpeen mukaan voin käyttää kipulääkkeitä. Mielestäni on parempi, että lapsen omaa immuunipuolustusta vahvistetaan ja sen työtä helpotetaan, jotta lapsen elimistö itse selättää taudin. Jos heti tarjotaan antibioottia, kehon oma puolustus päinvastoin heikkenee.
2. Kasvisruoka
Helsingin kouluihin tulee viikoittainen kasvisruokapäivä. Tämän selittämisessä olennaista on konkreettisesti kertoa, mitä ruokaa tarjotaan. Nettikeskustelun tasosta päätellen ihmiset edelleen tarvitsevat tietoa kasvisruuasta, jotta päästäisiin yli kuvitelmista, että kasvisruoka on salaattia ja parsakaalia ja ihmiset nääntyvät nälkään kasvisruokaa syömällä.
Itse olen huolissani käytännön toteutuksesta tässä hyvässä päätöksessä. Laitosruokailu ei anna parhaita edellytyksiä uusien ruokailutottumusten luomiseen, ja maistuvan kasvisruuan tekeminen ON haastavampaa kuin liharuuan.
Kerrottakoon ja tehtäköön siis niin, että kasvisruokapäivänä tarjolla on keskenään vaihdellen (ei joka kerta kaikkea!) papua, siemeniä, ituja, hapantuotteita, soijatuotteita, tuoreita kasviksia, kypsennettyjä kasviksia, perunaa, ja tarpeeksi rasvaa ruuanlaitossa! Viimeksimainittu on mielestäni yleisin ongelma taitamattomassa kasvisruuan laitossa, sillä kasvisruokaan rasvaa on todella lisättävä.
3. Sukupuolikasvatus
Kaikki toivovat lapsilleen tervettä itsetuntoa ja identiteettiä. Siispä minä sanon, että haluan kertoa lapselle millaisia rooleja tytöille ja pojille yleensä annetaan, mutta niitä ei ole pakko noudattaa. Haluan kannustaa lasta hurjiin ja rauhallisiin leikkeihin, kokeilemaan rajojaan ja tulemaan syliin. Haluan jakaa sen oman kokemukseni, että sukupuolirooleilla voi leikkiä, ja ne ovat useammin huvittavia tai typeriä kuin ongelmallisia.
Sukupuolen häivyttäminen on kehollista todellisuutta vastaan, ja kulttuurillisesti paitsi mahdotonta, myös köyhdyttävää. Sen sijaan liikkumavapautta ja leikkimieltä saisi olla paljon lisää!
Siispä antibiootin sijaan tarjoan lapselle kokonaisvaltaista hoitoa. Kehon terveys ja oma sisäinen voima on vapautta. Kasvisruokapäivä tarkoittaa ruokavalion monipuolistumista, minkä rinnalla lihan poissaolo on mitätön sivuseikka. Parasta olisi tietysti, jos voitaisiin tarjota niin hyvää kasvisruokaa, että sen valitsisi vapaasta tahdostaan... Sukupuolikasvatuksen tavoitteena on rikastaa käytösmalleja ja antaa eväitä sukupuoli-identiteetin vapauteen.
Ihmisiä pelottaa kaikenlainen tekemättä jättäminen, koska se kuulostaa laiminlyönniltä. Paljon helpommin saa ymmärrystä kertomalla mitä tekee ja miksi.