Tää oli vaikuttava luku (sori nyt kun kommentoin vaikka betasinkin, mutta olen tietynlaisessa kommentointipuutostilassa :D). Tai siis tarkoitan sitä, kuinka tässä luvussa ahdistus kiertyy ja kiertyy Pansyn ympärille, eivätkä mitkään Hermionen yritykset auta. Oikeastaan vain pahentavat.
Mä pystyn niin relatoimaan itseni Pansyyn, vaikken koskaan ehkä noin voimakkaast olekaan kokenut. Tai mistä sen tietää, mulla on tapana lähtä juoksemaan heti ensimmäisten vastoinkäymisten tullessa :F Mutta joka tapauksessa, oon tuntenut suhteessa ahdistusta ja juuri sitä, kun tuntuu, ettei mikään oo tarpeeksi ja kaikki on liikaa.
Tykkäsin hurjasti tästä ja lopetus oli ehdoton nappi!
Kommentointi on aina kivaa! Mä oon vaan huono vastaamaan. :D
Hyvä että tässä tuli ilmi tuo ahdistus ja kaikki, mitä Pansy tässä kokee. Pelkäsin lyhyen pituuden takia, ettei tässä ole riittävää ainesta tuolle epämääräiselle tauolle. Ja jee, muitakin juoksijoita!
Comments 2
Mä pystyn niin relatoimaan itseni Pansyyn, vaikken koskaan ehkä noin voimakkaast olekaan kokenut. Tai mistä sen tietää, mulla on tapana lähtä juoksemaan heti ensimmäisten vastoinkäymisten tullessa :F Mutta joka tapauksessa, oon tuntenut suhteessa ahdistusta ja juuri sitä, kun tuntuu, ettei mikään oo tarpeeksi ja kaikki on liikaa.
Tykkäsin hurjasti tästä ja lopetus oli ehdoton nappi!
Reply
Hyvä että tässä tuli ilmi tuo ahdistus ja kaikki, mitä Pansy tässä kokee. Pelkäsin lyhyen pituuden takia, ettei tässä ole riittävää ainesta tuolle epämääräiselle tauolle. Ja jee, muitakin juoksijoita!
Reply
Leave a comment