Mitä sitä sitten...

[p_i_a]

Joulu ja uusivuosi meni jo, nyt on edessä arki ja rankka sopeutuminen. Ai mihin? No siihen ettei olekaan mitään menoja tai velvoitteita. Ei töitä, ei sukulointia, ei ystäviä, joita pitää keretä tavata ennen heidän lomansa loppua. Tänään koin oudon tyhjän hetken illalla, kun viimeisimmät kaukovieraat lähtivät pois ja jäin yksin sammuttelemaan

Comments

Joko elämän tarkoitus löytyi?

[anonymous]

Tässä taloudessa tämänhetkinen elämän tarkoitus liittyy flunssan selättämiseen: antiobiootit äidillä ja pojalla, iskä on toistaiseksi selvinnyt ilman lääkärinapua. Nuori mies alkaa jo tervehtyä, koska koko ajan on nälkä. Äidillä ei vielä ole, mikä on hyvinsyödyn jouluajan jälkeen ehkä ihan terveellistä. No, eipä ole ääntäkään. Uhmaikäisen komentaminen ei valitettavasti onnistu käsimerkein ja kirjallisin ohjein, arvaa miten toteutan lääkärin määräämää puhekieltoa. Täällä katsotaan piirrettyjä, maratonina!

Elämän tarkoitus on parantua ja syödä. Ja nauttia yksinäisyydestä, ihan niin kuin perheellisenä nauttii jatkuvasta menosta ja meinigistä... ehkä kohtuullisuus kaikessa kuitenkin. Niin yksin- kuin seurassaolossa. Mutta nauti lumesta! Täällä sellaisesta luetaan vain sun blogista... ;-)

srkkttö

Re: Joko elämän tarkoitus löytyi?

[p_i_a]

Tällä hetkellä se olen minä, toisin sanoen mun huomiset synttärit. Kokkailen ja leivon ja pohdin mitä kaikkea ihmiset haluais syyä. Että semmoista emännöintiä täällä. ;)

Palaan oikealle raiteelle viikonlopun jälkeen. Lupaan.