Jo kolmena sunnuntaina olen viihtynyt hyvin kotona. Tarun sormusten herrasta on kietonut minut pauloihinsa, vaikka itse kirjaa en ole vielä(kään!) lukenut. Toinen ja kolmas osa ovat ihan uusia kokemuksia, ensimmäisen osan olin sattunut näkemään ennenkin. Nyt saan taas itkeä tarinan hurjuudelle, nauttia hyvistä hetkistä ja suurista tunteista. Ah,
(
Read more... )
Comments 2
-le Tök(s)-
Reply
Kyllä mie tiiän mitä kaipailin ja kaipaan vieläkin: selvyyttä asioihin. Miehet ei saa mitään aikaan, aina pitää itte ottaa asioista selvää. Hmph.
En tätä nyt vielä tunnemyrskyksi kutsuisi, enintään pieni aallokko vesilasissa.
Arvasin kyllä että heti kun sanon ääneen että tahdon jotain tapahtuvan niin jopa alkaa tapahtua. Vaikkei sitä paljoksi voi sanoa, mutta sen verran että tuli vähän surkijaksi joksikin aikaa. Kauaa en osaa nyyhkyillä, nyt on taas kelkka vanhalla radalla. Tuntuis ainakin.
Töihin kun menis niin olis varaa matkustaa, vaikka teille. (ja tulla pitämään se Star Wars -viikonloppu: kaikki leffat putkeen!)
Mutta se sitten joskus. Nyt neulomisen pariin taas. Halimuksia.
Reply
Leave a comment