Johan selkis

[iikka]

Lapsen kanssa ollessa ei ehdi ajatella, mitä haluaisi elämästä. Tämä näyttää nyt taas niin kovin selkeältä. Viime päivien väsynyt ja rasittunut olo seuraa suoraviivaisesti siitä, ettei hetkeen ole ollut taukoa olla omin päin

Comments

[heiniaura]

Elämäsi kuulostaa oikein kotoisalta, siis merkityksessä tutulta. Yllätyin kovin, ja varsin iloisesti, kun omat lapseni viihtyvät hyvin päiväkodissa, johon menivät vajaa vuosi sitten. Ovat sellaisessa luontopäiväkodissa Viikissä. Aldarien oli kyllä 'jo kolme ja Aldamir neljä, kun aloittivat sen, pienempinä en tohtinut laittaa heitä sinne, enkä vieläkään muuten kuin puolipäiväisiksi. On surullista, miten yhteiskunta eristää lapset, ja omista lapsistaan huolta pitävät ulkopuolelleen. SUURPERHEET TAKAISIN, eiku, ei ehkä, mutta olen silti tyytymätön.

Olen kovin onnekas, kun minulla on joka toinen viikko melkein vapaa, ja nostan hattua sille, että selviät pienistä ympyröistä noin hyvin! Jos vain lapsettomat ihmiset ymmärtäisivät meidän kaltaisiamme vähän paremmin, niin olisi helpompaa pitää kontakteja yllä. Toisaalta on itsekin helppo käpertyä lapsen ja hellan väliin.

[iikka]

Mistähän mä tänkin luin: Ensin kodista lähti mies, jonka piti mennä töihin. Perheenäiti tuli yksinäiseksi, ja halusi myös hankkia elämäänsä sisältöä, ja meni töihin. Lasten yksin jättäminen tuntui kuitenkin pahalta, joten perustettiin erikseen päiväkoteja, joihin lapset voitiin viedä. Koti jäi tyhjäksi. Näin ollen on nykyään erikseen päiväkodit, koulut ja työpaikat, ja sitten erityisiä yökoteja, joihin ihmiset palaavat oleskeltuaan päivän muualla

[heiniaura]

Eli päiväkodit syntyivät, kun lapsia ei voinut jättää yksin. Tästä voisi
päätellä, että päiväkodit ovat porvarien metkuja; olisihan se pitänyt
arvata.. Köyhälistö on ollut fiksumpaa ja ottanut lapsensa mukaan
tehtaaseen, ovat perheet pysyneet yhdessä...

Minulla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri puistoisa kuin sinulla. Osittain
tietysti siksi, että olen huono ottamaan kontaktia ihmisiin, etenkin kun
silloin lasten ollessa puistoiässä kaikki muut vanhemmat olivat noin
kymmenen vuotta vanhempia. Toisaalta minut aina valtasi vastustamaton halu
tehdä murhia, kun äidit päivittelivät sitä, miten meijän kaupassa on taas
kertakäyttövaippamerkki vaihtunu, ja siis kato mun äiti osti meijän
Veetille hirveesti niitä Piltti-purkkeja, mut eihän Veeti suostu syö mitään
muuta ku Bonaa, niin mä en yhtään tiä, mitä mä tekisin niille.. Mutta
pääasia, että lapsista on välillä seuraa toisilleen, vaikka ikävä kyllä yli
kolmivuotiaita ei juuri puistoissa arkisin tapaa.

Oli kuinka kärjistettyä tahansa, itse ainakin

[iikka]

Mä tosin en tosiaan pidä päiväkoteja minään huonona vaihtoehtona lapselle. Ihan vielä en Kaarnaa laittais mihinkään, mutta ensi syksynä ehkä. Mä näen tän sellaisena nykyisen ajan ilmentymänä. Ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia panostaa itseensäkin, ei pelkästään perheeseen. Mä koen ainakin, että mulla on paljon kasvettavaa myös niillä elämän alueilla, joilla lapsi ei voi mua kasvattaa ;)

Mut voidaan kyllä tulla kylään! Tää viikko on vähän täysi (ja kohta loppu), joten sopiiko ensi viikolla? Ma tai ti ilta?