4. Liza Marklund, Lotta Snickare: Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan
Started Reading: January 17, 2008
Completed Reading: January 17, 2008
Book rating: 9 out of 10 stars
Book Description
Tiesitkö, että jo tarhassa tytöt tarjoilevat pojille ruokapöydässä? Tai että naispoliitikkojen puheenvuorot kestävät vain kaksi kolmannesta miesten käyttämästä ajasta?
On monia tapoja, joilla tytöistä kasvatetaan naisia ja pojista miehiä syntymähetkestä lähtien. Vanhempien, päiväkotihenkilökunnan ja opettajien käytös, lelut, leikit, kirjat, vaatteet - kaikki muokataan tietoisesti tai tiedostamatta sellaisiksi, että tytöistä tulee passiivisia, kilttejä ja avuliaita ja pojista aktiivisia, äänekkäitä ja vaativia.
Siitä pitäen kasvatus ja arvot leimaavat ihmisiä koulussa ja työelämässä. Tutkimusten mukaan tytöt puhuvat luokkahuoneessa kolmasosan ajasta ja pojat kaksi kolmasosaa. Tytöt keskeytetään useammin ja heidän näkökantojaan ja kysymyksiään pidetään opetukseen kuulumattomina.
Sekä elämässä yleensä että työelämässä erityisesti naisilla on erilaiset elinehdot kuin miehillä. Mutta kukaan ei kerro tätä nuorelle naispuoliselle johtajalle, vaan hänen on piirrettävä oma "miinakarttansa", jonka avulla miehisessä yhteiskunnassa on helpompi suunnistaa.
Kirjan nimi tulee Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Madeleine Albrightin lausahduksesta, joka on innoittanut kirjoittajat pureutumaan hauskalla ja säälimättömällä tavalla kulttuurisesti syvään juurtuneeseen sukupuolten väliseen epätasa-arvoon. He esittelevät lukuisia aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja kertovat omia hykerryttäviä kokemuksiaan joukkoon sirotelluissa Elämäni novelli -osuuksissa.
He myös osoittavat, että vaikka naisen on miestä vaikeampi tulla työelämässä hyväksytyksi ja arvostetuksi, hänellä on siihen kuitenkin kaikki mahdollisuudet. Hänen on opittava olemaan naisellisella tavalla luja ja käännettävä miehiset toimintamallit naisten ehtoihin sopiviksi.
My review
Luin tämän kirjan ensimmäisen kerran vuonna 2006 ruotsiksi, ja se osui ja upposi. Nyt luin sen uudestaan suomeksi, ja pidin siitä edelleen erittäin paljon. Kirja keskittyy kuvailemaan sukupuolierojen tuottamista kasvatuksen kautta, sekä siihen miten nämä stereotyyppiset käsitykset vaikuttavat meihin koulussa ja työelämässä. Kirja on lyhyt ja selkeä, sekä erittäin vakuuttava.
Kasvoin itsekin siinä luulossa että tasa-arvo on saavutettu, jonka seurauksena en ole edes tajunnut mitä on tapahtunut kun olen joutunut sukupuolisyrjinnän kohteeksi. Kuten kirjassa sanotaan (s. 92), kaikki tuntevat tasa-arvon, ja puhuvat korrektisti, jolloin syrjintä jää usein piiloon. Minulla on tästä anekdootti omasta elämästäni: halusin pitkään edetä urallani uusiin tehtäviin, joten yritin päästä vaihtamaan osastoa firman sisällä. Osaston, jonne halusin vaihtaa, pomo oli todella sympaattinen ja innoissaan kiinnostuksestani, mutta asia ei missään vaiheessa edennyt. Odottelin puolitoista vuotta, ajattellen että ehkä mies on vain liian kiireinen ottaakseen asiani hoidettavakseen. Viime kesänä hänen tilalleen tuli toinen mies johtamaan kyseistä osastoa. Ensitöikseen tämä mies tuli kysymään minulta, haluaisinko vaihtaa heidän osastolleen, koska oli kuullut huhuja että olin kiinnostunut ohjelmistokehityksestä. Pääsin vihdoinkin etenemään.
Kirjan toisessa osassa käsitellyistä aiheista on olemassa suomalainenkin kirja: Noita naisia - vallattomia ja vallanpitäjiä. Siinä käsitellään vielä laajemmin minkälaisia rooleja naisille on varattu yrityksessä, ja miten valtarakenteet pitävät edelleen naisia ulkopuolella.
Kirjan kolmannen osan "miinanraivaajat" ovat erittäin hyödyllistä luettavaa. Itse olen kärsinyt erityisesti siitä, että naisena minun täytyy olla todella hyvä työssäni, etten vain anna kenellekään syytä ajatella että tekninen ala ei ole naisia varten. Toisaalta tiedän, että jos joku todella haluaa ajatella niin, hän näkee minut poikkeuksena joka vahvistaa säännön.
Pidän siitä, että vaikka kirja keskittyy naisten ongelmiin, se tuo myös esille miten samat asiat aiheuttavat ongelmia myös miehille. Toivon mukaan tämän kirjan saama julkisuus olisi askel parempaan suuntaan. Lainasin syksyllä kirjaa myös työkaverilleni, joka sanoi saaneensa paljon oivalluksia sen luettuaan. Toivon mukaan osaan tulevaisuudessa pitää paremmin omia puoliani, ja auttaa myös muita naisia eteenpäin.
See my review at bookcrossing.
See more progress on: Read 100 books in 2008
Tämä kirja lähtee kiertämään Suomea rinkinä! Jos kiinnostuit, laita viestiä.