(no subject)
En oikein tiedä. Minulla on ollut nyt viimeisen viikon ajan tosi väsynyt ja monilta osin myös aika surullinen olo. Enimmäkseen se ehkä johtuu siitä, ettei ole ketään, joka jäisi, tai ketään, jonka syliin voisin käpertyä nukkumaan.
Olen purkanut taustalla häälyvää melankoliaa katsomalla Doctor Whota, seikkailemalla Taiteiden yössä (ruotsinkielisen taidenäyttelyn avajaiset & Runoraati & myöhäinen Hesburgerinvaasio), käymällä hauskoissa tolkienistisynttärijuhlissa, viettämällä aikaa Haltin kanssa ja nukkumalla sen mitä olen pystynyt. Pitäisi nukkua ehkä enemmänkin.
Eskapismista on tulossa suosikkiharrastukseni. Haluaisin niin kovasti, että jonain yönä heräisin Tardiksen jarrujen kirskuntaan tai siihen, että vaatekaappini ovi heilahtaa auki ja kasvoille lyö talvinen viima Narniasta. Haluaisin karata, paeta, seikkailla. Minä olen ilmoittautunut yliopistoon läsnäolevaksi vain syyslukukaudeksi, mutta pelkään silti, ettei minusta ole tekemään sitä rohkeaa päätöstä, ettei minusta ole lähtemään keväällä. Haluaisin matkustaa, tehdä töitä käsilläni, kirjoittaa, lukea, opetella soittamaan kitaraa. En tiedä uskallanko.
Kirjoitin tänään runon, josta ei tullut niin hyvä kuin siitä olisi tullut jos olisin kirjoittanut sen kaksi yötä sitten. Mutta se kelpaa silti. Ja pitkästä aikaa on oikeasti sellainen olo, että haluan kirjoittaa omia tarinoitani, en vain lainailla paloja muiden tarinoista ja sovitella niitä kehittelemiini aihioihin. Minulla on ikävä Harakkatalvea, Päivää, jonka minulta veit, jopa Sulkainsitojaa. Ja vuoden 2007 nimeämätöntä nanoa, jossa on kauhean paljon kaikkea kaunista.
Olen purkanut taustalla häälyvää melankoliaa katsomalla Doctor Whota, seikkailemalla Taiteiden yössä (ruotsinkielisen taidenäyttelyn avajaiset & Runoraati & myöhäinen Hesburgerinvaasio), käymällä hauskoissa tolkienistisynttärijuhlissa, viettämällä aikaa Haltin kanssa ja nukkumalla sen mitä olen pystynyt. Pitäisi nukkua ehkä enemmänkin.
Eskapismista on tulossa suosikkiharrastukseni. Haluaisin niin kovasti, että jonain yönä heräisin Tardiksen jarrujen kirskuntaan tai siihen, että vaatekaappini ovi heilahtaa auki ja kasvoille lyö talvinen viima Narniasta. Haluaisin karata, paeta, seikkailla. Minä olen ilmoittautunut yliopistoon läsnäolevaksi vain syyslukukaudeksi, mutta pelkään silti, ettei minusta ole tekemään sitä rohkeaa päätöstä, ettei minusta ole lähtemään keväällä. Haluaisin matkustaa, tehdä töitä käsilläni, kirjoittaa, lukea, opetella soittamaan kitaraa. En tiedä uskallanko.
Kirjoitin tänään runon, josta ei tullut niin hyvä kuin siitä olisi tullut jos olisin kirjoittanut sen kaksi yötä sitten. Mutta se kelpaa silti. Ja pitkästä aikaa on oikeasti sellainen olo, että haluan kirjoittaa omia tarinoitani, en vain lainailla paloja muiden tarinoista ja sovitella niitä kehittelemiini aihioihin. Minulla on ikävä Harakkatalvea, Päivää, jonka minulta veit, jopa Sulkainsitojaa. Ja vuoden 2007 nimeämätöntä nanoa, jossa on kauhean paljon kaikkea kaunista.