(no subject)

Jul 18, 2011 05:43

hrrr. Polveeni sattuu.

Aurinko lupasi tulla huomenna heti aamupäivästä ja viettää kanssani kokonaisen vuorokauden. Odotan sitä niin paljon että melkein pakahdun.

Olin eilen kipeänä töissä, olen tänään kipeänä töissä. Positiivista: koneellani on katsomatta vielä ainakin kuusi jaksoa Doctor Whota ja pidän siitä valtavan paljon. Lisäksi käyn tänään yhdellä ystävälläni ja sekin on mukavaa, ellen sitten ole iltapäivällä taas jäätävän väsynyt. Yleensä aamuvuorojen jälkeen vähän tuppaan olemaan.

Haluaisin ostaa kameran, mutta en kuitenkaan käyttäisi sitä tarpeeksi. Haluaisin myös matkustaa kauas pois, istua veneessä ja luovia läpi mangrovemetsän. Irlantikin riittäisi. Hassua, sinne on nykyään useammin ikävä kuin pariin vuoteen on ollut.

Olen taas kaivannut lisää kauniita asioita, pysähtynyt ihailemaan niitä, itkenyt enemmän ilosta kuin surusta. Ihmisten kiltteydelle, sanoille, surullisille lopuille ja sen sellaiselle. Vähän myös stressille, mutta siitä selvitään.

Aion viettää illan Doctor Whon, Sherlockficcien ja jonkin kivan naposteltavan parissa koska olen selvinnyt taas kahdesta työpäivästä lisää. Ja tiedättekö mitä? Töitä on jäljellä enää alle kuukausi. (28 päivää, tarkalleen.)

pariisi-ilmiö, sherlock holmes, irlanti, työt, doctor who, mangrovemetsä, kauneus, elämä

Previous post Next post
Up