FREDDIE MERCURY
Katoin siitä dokumentin. Siis koko bändistä, mutta lopulta ohjelma kuitenkin valui herra Mercuryn elämäntarinaksi ja mä alan nähdä elämän totuuksia siinä tyypissä. Oikeasti se oli varmaan kusipää, tunsi itsensä paskaksi ja näytteli lavalla. Näytteli. Se ei ole sama asia kuin olla lavalla ja olla itsenään. (Onko se näyttelyminä itseään??) Vaikka
( Read more... )
Comments 3
Kaikki valittaa itsekeskeisyydestä. Mutta mä löysinkin jumalan itsestäni. Ja se jos kuka on bizarre. Se käyttää lannevaatteita ja tanssii hulahuuta sillon, kun se luulee ettei kukaan näe. Se roikkuu pää alaspäin katosta ja kuiskailee korvaan juuri kun yrittää nukkumista. Se nauraa mun jutuilleni, vaikka ne kuinka tyhmiä olis. Se nauraa mulle, kun olen typerä lapsi ja kiukuttelen kuin kolmivuotias. Se pitää kädestä bussissa ja kertoo vitsejä. Katselee mun kanssani maailman rumuutta ja me ostetaan popcornia ja katsotaan sitä kuin elokuvaa. Tätä on mun jumalani, jonka löysin itsestäni. Ja minä jos kuka nauran tässä itsekeskeisyydessäni. Koska näin on hyvä olla. Löysin siis itseni, kaltaiseni.
Joo. Späm späm. :P Naura vähän, mä kerroin just jotain hauskaa!
Reply
Mut siis. Queen on hyvä ja öö meenkin tästä tonne ja sillai öö.
Reply
Reply
Leave a comment