2008
Viime vuonna tuntui, että tästä vuodesta tulee hyvä. Tästä vuodesta tuli hyvä. Töitä on riittänyt ja sain kaksi opiskelupaikkaa ja kaikki on kovin mukavasti.
Ehkä siksi juuri pelottaa. "Ei tämä voi jatkua." Epämääräinen hämmennys ja ahdistus siitä, miten nopeasti asiat muuttuvat, vaikka mikään ei muutu. Sovin vuoden aikana huomattavasti vähemmän tapaamisia kuin aiemmin. Hiljaisuus on tehnyt hyvää. On tullut erilainen tunne jatkuvuudesta, kun omaa asemaansa ei ole tarvinnut varmistella kaikin keinoin. Olen ehtinyt hengittää ja levätä.
Olen löytänyt kolme uutta tärkeää ihmistä ja vahvistanut siteitä vanhoihin. Mainittavia ainakin:
Antti - Tapasimme Protun syysleirillä, hän oli ohjaajani. Erilainen ystävyys kuin aiempani. Antti ei tarvitse minua liikaa, hän on itsenäinen aikuinen ja silti olen hänelle "korvaamatoman arvokas". Tämä ihmissuhde tuo todellista merkittävyyttä kylmään maailmaan.
Elisa - Kävimme samaa lukiota, mutta tapasimme oikeastaan vasta AOU-aikoina soittaessamme samassa bändissä. Kuluneen vuoden aikana meistä on tullut toisillemme osa elämää. Emme soittele tai näen liian usein, joten ihmissuhde ei ole häiritsevä enkä säikähdä ja juokse pois. Elisaa on aina yhtä mukava nähdä, vaikka vain istuskelisimme jomman kumman luona glögiä juoden.
Ehkä siksi juuri pelottaa. "Ei tämä voi jatkua." Epämääräinen hämmennys ja ahdistus siitä, miten nopeasti asiat muuttuvat, vaikka mikään ei muutu. Sovin vuoden aikana huomattavasti vähemmän tapaamisia kuin aiemmin. Hiljaisuus on tehnyt hyvää. On tullut erilainen tunne jatkuvuudesta, kun omaa asemaansa ei ole tarvinnut varmistella kaikin keinoin. Olen ehtinyt hengittää ja levätä.
Olen löytänyt kolme uutta tärkeää ihmistä ja vahvistanut siteitä vanhoihin. Mainittavia ainakin:
Antti - Tapasimme Protun syysleirillä, hän oli ohjaajani. Erilainen ystävyys kuin aiempani. Antti ei tarvitse minua liikaa, hän on itsenäinen aikuinen ja silti olen hänelle "korvaamatoman arvokas". Tämä ihmissuhde tuo todellista merkittävyyttä kylmään maailmaan.
Elisa - Kävimme samaa lukiota, mutta tapasimme oikeastaan vasta AOU-aikoina soittaessamme samassa bändissä. Kuluneen vuoden aikana meistä on tullut toisillemme osa elämää. Emme soittele tai näen liian usein, joten ihmissuhde ei ole häiritsevä enkä säikähdä ja juokse pois. Elisaa on aina yhtä mukava nähdä, vaikka vain istuskelisimme jomman kumman luona glögiä juoden.