Osavuosikatsaus, tai enemmänkin henkinene tilinpäätös
Kun sairaslomalla on sitä aikaa, vaikka ei niinkään energiaa, olemme kääntäneet koko asunnon viikon aikana ympäri. Eteiseen on kertynyt noin kaksi autollista tavaraa kaatopaikalle tai vastaavalle. Olkoonkin, et meidän auto on aika pieni.
Parveke on saanut kauan kaivatun lattialaudoituksen sekä laatikon, jonne sain nätisti pois silmistä kaikki ylimääräiset ruukut, mullat ja muut roinat. Saipa se piristyksekseen myös kukkasia ja tuija istutettiin uuteen isompaan ruukkuun. Talven aikana kuollut toinen tuija pääsi roskikseen ja sen tilalla kasvaa pelargonioita. Laatikoissa on jotain päivänkakkaran näköisiä kukkia.
Pikkuolkkari muuttui leffahuoneeksi tykkeineen kaikkineen, isompi on vihdoin tv-/seurusteluhuone. Sinne hankittiin myös uudet verhot ja valaisimet, hieman vahingossa tosin. Uusi telkkari kruunasi kaiken, Tuomaksen vanha telkkari pääsee vihdoin hyvin ansaitulle eläkkeelle elektroniikkataivaaseen.
Vaatekaapit on mylläyksen jälkeen järjestetty ja järkeistetty uudelleen. Yksi jätesäkki pieneksi jääneitä tai muuten vain käytöstä pudonneita vaatteita vietiin jo lähetystorille, toinen odottelee vielä eteisessä.
Poika oli erireipas tänään ja pesi saunan ja saniteettitilat. Toki se oli sen tasoinen suoritus, et puolet kämpästä oli räjäytetty paikaltaan (en ihan käsitä miksi), ja katsoin parhaaksi vetäytyä pesemään uuden leffahuoneen ikkunoita ja muitakin likaisia raameja ja pintoja.
Vaikka siellä täällä seikkailee vielä eksyneitä tavaraoita, kaikki alkaa näyttää aika valmiilta. Pitkin matkaa mua on huvittanut se seikka, et vaikka asunkin sähkömiehen kanssa, se olen ollut minä joka olen asentanut valaisimia, riehunut porakoneen kanssa ja ruuvannut sitä sun tätä. Jotkut asiat ei taida koskaan muuttua.
Seuraava uhri olisi kellarikomero. Yllätyn oikeasti jos edes puolet siellä olevista tavaroista on sellaisia mitkä oikeasti pitää säilyttää. Mut ehkä me levätään tässä välissä, hoidetaan flunssamme oikeasti kuntoon (pitää varmaan mennä vielä maanantaina lääkäriin ja pyytää joku antibioottikuuri, poika jo sai) ja riehutaan sit toiste siellä. Yhtäkaikki, on ollut vapauttavaa päästä roinaasta eroon.
Parveke on saanut kauan kaivatun lattialaudoituksen sekä laatikon, jonne sain nätisti pois silmistä kaikki ylimääräiset ruukut, mullat ja muut roinat. Saipa se piristyksekseen myös kukkasia ja tuija istutettiin uuteen isompaan ruukkuun. Talven aikana kuollut toinen tuija pääsi roskikseen ja sen tilalla kasvaa pelargonioita. Laatikoissa on jotain päivänkakkaran näköisiä kukkia.
Pikkuolkkari muuttui leffahuoneeksi tykkeineen kaikkineen, isompi on vihdoin tv-/seurusteluhuone. Sinne hankittiin myös uudet verhot ja valaisimet, hieman vahingossa tosin. Uusi telkkari kruunasi kaiken, Tuomaksen vanha telkkari pääsee vihdoin hyvin ansaitulle eläkkeelle elektroniikkataivaaseen.
Vaatekaapit on mylläyksen jälkeen järjestetty ja järkeistetty uudelleen. Yksi jätesäkki pieneksi jääneitä tai muuten vain käytöstä pudonneita vaatteita vietiin jo lähetystorille, toinen odottelee vielä eteisessä.
Poika oli erireipas tänään ja pesi saunan ja saniteettitilat. Toki se oli sen tasoinen suoritus, et puolet kämpästä oli räjäytetty paikaltaan (en ihan käsitä miksi), ja katsoin parhaaksi vetäytyä pesemään uuden leffahuoneen ikkunoita ja muitakin likaisia raameja ja pintoja.
Vaikka siellä täällä seikkailee vielä eksyneitä tavaraoita, kaikki alkaa näyttää aika valmiilta. Pitkin matkaa mua on huvittanut se seikka, et vaikka asunkin sähkömiehen kanssa, se olen ollut minä joka olen asentanut valaisimia, riehunut porakoneen kanssa ja ruuvannut sitä sun tätä. Jotkut asiat ei taida koskaan muuttua.
Seuraava uhri olisi kellarikomero. Yllätyn oikeasti jos edes puolet siellä olevista tavaroista on sellaisia mitkä oikeasti pitää säilyttää. Mut ehkä me levätään tässä välissä, hoidetaan flunssamme oikeasti kuntoon (pitää varmaan mennä vielä maanantaina lääkäriin ja pyytää joku antibioottikuuri, poika jo sai) ja riehutaan sit toiste siellä. Yhtäkaikki, on ollut vapauttavaa päästä roinaasta eroon.