Mä en nyt kyllä ole mikään vanhempi kaveri, mut silti: mun mielestä sulla alkaa olemaan oikea asenne. Asiat voi mennä omalla painollaan, elää samalla ja energian voi keskittää johonkin muuhunkin kuin pelkkään Katiin. Ei se tietenkään tarkoita, että sun pitäis se kokonaan unohtaa, mut sä et välttämättä huomaa ollenkaan, mitä elämässä menee ohi kun keskityt vain Katin suremiseen. Toisaalta: Sä välität siitä tytöstä aika sikapaljon, ja haluut et se kertois jotain sen fiiliksistä sulle, ihan mitä vaan. Ok, sä oot puhunut sen kanssa, vienyt kukkia ja diibadaaba, mut mun mielipide asiaan on se, että tee asiat sille lopullisesti selväksi nyt tai ei koskaan-asenteella. Soita, pyydä kylään, mee soittaan ovikelloa, pyydä kahville, ihan sama mitä teet, mut kunhan sanot sille et "kuule nainen, mä välitän susta enemmän kuin arvaatkaan ja haluun nyt sanoo sen sulle kiertelemättä ja ihan täysin suoraan". Tee oma kantas selväksi, koska mitä jos Kati kelaa, että sullei olekaan mitään tunteita sitä kohtaan enää? Anna sille aikaa (joojoo oliks ees klisee), silleen et vaikka sanot et se on tervetullut sun luokse millon vaan. Jos tuntuu siltä, niin sano vaikka et välität siitä aina (no en nyt tiiä voiks näin sanoo mut niinku esimerkkinä), mut elät myös ilman sitä.
En nyt tiiä et oliko tässä mitään pointtii, ja hyvähän mun on sanoo kun en tiiä koko asiasta varmaan puoliakaan. Mua vaan ketuttaa, kun niin monet ihmiset lähipiiristä vaan jättää niiden elämän parhaan ajan elämättä takertumalla yhteen tyyppiin, jonka eteen ne ei uskalla tehdä mitään. Sit ne on yksin, suree sitä yhtä ja unohtaa et elämässä ois vaikka mitä muuta kivaa.
mun mielestä sulla alkaa olemaan oikea asenne. Asiat voi mennä omalla painollaan, elää samalla ja energian voi keskittää johonkin muuhunkin kuin pelkkään Katiin. Ei se tietenkään tarkoita, että sun pitäis se kokonaan unohtaa, mut sä et välttämättä huomaa ollenkaan, mitä elämässä menee ohi kun keskityt vain Katin suremiseen.
Toisaalta:
Sä välität siitä tytöstä aika sikapaljon, ja haluut et se kertois jotain sen fiiliksistä sulle, ihan mitä vaan. Ok, sä oot puhunut sen kanssa, vienyt kukkia ja diibadaaba, mut mun mielipide asiaan on se, että tee asiat sille lopullisesti selväksi nyt tai ei koskaan-asenteella. Soita, pyydä kylään, mee soittaan ovikelloa, pyydä kahville, ihan sama mitä teet, mut kunhan sanot sille et "kuule nainen, mä välitän susta enemmän kuin arvaatkaan ja haluun nyt sanoo sen sulle kiertelemättä ja ihan täysin suoraan". Tee oma kantas selväksi, koska mitä jos Kati kelaa, että sullei olekaan mitään tunteita sitä kohtaan enää? Anna sille aikaa (joojoo oliks ees klisee), silleen et vaikka sanot et se on tervetullut sun luokse millon vaan. Jos tuntuu siltä, niin sano vaikka et välität siitä aina (no en nyt tiiä voiks näin sanoo mut niinku esimerkkinä), mut elät myös ilman sitä.
En nyt tiiä et oliko tässä mitään pointtii, ja hyvähän mun on sanoo kun en tiiä koko asiasta varmaan puoliakaan. Mua vaan ketuttaa, kun niin monet ihmiset lähipiiristä vaan jättää niiden elämän parhaan ajan elämättä takertumalla yhteen tyyppiin, jonka eteen ne ei uskalla tehdä mitään. Sit ne on yksin, suree sitä yhtä ja unohtaa et elämässä ois vaikka mitä muuta kivaa.
Reply
Leave a comment