Uudenvuoden Kissa
Eilen sai uuden kodin Veeti Tassukissa I Leijonanmieli. Punatiikeri kollinkötkäle, silmät vähän meripihkan väriset, painoa aika paljon. Ikä kissan vuosissa noin pari ja ihmisen vuosissa suunnilleen meidän ikiä. Ruokatottumuksista ei ole vielä tietoa mutta Rainbow-kissanruoka ei oikein tee kauppaansa. Eläinkaupan kalliit raksut kyllä kelpaavat, ja palanpainikkeeksi vettä. Löytökissalan tädit kehuivat kivaksi köllykäksi ja olen aika samaa mieltä, en ole sylikisumpaa kisua tavannut. Ja tänään kissanmuotoinen herätyskello herätti meidät kummatkin kello 9.05. Ja siveysvyönäkin se toimii, eilen illalla kun pussailtiin vähän niin Veeti oli siinä silleen että hänellekkin pusuja kun muutkin saa. Ja ei kun puskemaan.
Eilen taisi koti-ikävä vaivata kun mourutti koko ajan ja piti olla vähän levoton, mutta yö meni jomman kumman jalkojen päällä nukkuessa (minä taas pelkäsin että potkaisen vahingossa enkä nukkunut juuriyhtään.) Tänään ollaan oltu rauhallisempia, varsinkin nyt kun sai raksuruokaa. Ja silejä tulee kun vaan näyttää nenua. Saapi nähdä miten muuttuu ääni kellossa kun aletaan tehdä korvapunkinhäätökuuria: ajetaan lapaluiden välistä laikku paljaaksi ja laitetaan siihen ökötti joka tappaa loiset. Ja kynnetkin pitää leikata. Voi tätä huoltotoimien määrää!
Eilen taisi koti-ikävä vaivata kun mourutti koko ajan ja piti olla vähän levoton, mutta yö meni jomman kumman jalkojen päällä nukkuessa (minä taas pelkäsin että potkaisen vahingossa enkä nukkunut juuriyhtään.) Tänään ollaan oltu rauhallisempia, varsinkin nyt kun sai raksuruokaa. Ja silejä tulee kun vaan näyttää nenua. Saapi nähdä miten muuttuu ääni kellossa kun aletaan tehdä korvapunkinhäätökuuria: ajetaan lapaluiden välistä laikku paljaaksi ja laitetaan siihen ökötti joka tappaa loiset. Ja kynnetkin pitää leikata. Voi tätä huoltotoimien määrää!