Keep moving mountains over me
Säästyin toiselta malleuspäivältä tekoripsineen (olen yhä järkyttynyt että jouduin alistumaan moisiin. For real, minä, jonka silmäripset ovat olleet ylpeyteni alati niin pituutensa kuin värinsäkin puolesta. Haha, eivät pitäneet tekoripsetkään minusta, jatkuvasti repsottivat jostakin kulmasta), oksensin nimittäin eilisen päivän aamu-kahdeksasta alkaen. Jihaa. Eroa parin viikon takaiseen lähinnä se, että kohtaukset alkoivat niin nopskaan että sai pitää kiirettä jos halusi ehtiä vessaan, ja se, etten ollut aivan yhtä sekava eikä olo ollut aivan yhtä heikko.
En totisesti tiedä mistä tällä kertaa oli kyse. Paha olo oli jo herättyäni, vedin mandariinin ja lasin vettä, jotka tulivatkin saman tien ylös. Tämän jälkeen ykäilin kerran tunnissa mandariinin jämiä ja sappinestettä ja valkoista vaahtoa. Sitten nukuin, heräten välillä koomastani juomaan mehua jonka Vikke ystävällisesti minulle oli käynyt ostamassa. T yritti ehdottaa aamupäivällä suolavettä, mutta kieltäydyin niin pontevasti ettei jatkolle jäänyt sijaa. Yöllä Vikke tuli vaalivalvojaisista ja heräsin syömään kanssaan leivän ja viilin, sitten heräsin viideltä syömään evääksi tekemäni leivän ja juomaan mehua, ja nyt samoilla satseilla päätin jaksaa hetken päivittää.
Eilen jossakin vaiheessa ajattelin nautiskella sunnuntaihesarista, mutta ongelmia tuli jo siinä vaiheessa kun en jaksanut istua - saati sitten että olisin jaksanut olla kiinnostunut päivän tapahtumista. Onpa enemmän luettavaa tänään. Muistan myös kiroilleeni kirkasta säätä, kun valo tunki silmien läpi ja sai pään tuntumaan räjähtämispisteeseen paineistetulta.
Tänään pitäisi myös lähteä Lappariin. Kahdesti. En oikein tiedä miten jaksan ravata eessuntaassun, mutten oikein pääse mihinkään makoilemaan siinä välissä jos en tule kotiin. Saa nähdä joko on punnituspäivä.
Väsy. Siirryn takaisin sänkyyn. Jos nyt jaksaisin lukeakin jotain.
En totisesti tiedä mistä tällä kertaa oli kyse. Paha olo oli jo herättyäni, vedin mandariinin ja lasin vettä, jotka tulivatkin saman tien ylös. Tämän jälkeen ykäilin kerran tunnissa mandariinin jämiä ja sappinestettä ja valkoista vaahtoa. Sitten nukuin, heräten välillä koomastani juomaan mehua jonka Vikke ystävällisesti minulle oli käynyt ostamassa. T yritti ehdottaa aamupäivällä suolavettä, mutta kieltäydyin niin pontevasti ettei jatkolle jäänyt sijaa. Yöllä Vikke tuli vaalivalvojaisista ja heräsin syömään kanssaan leivän ja viilin, sitten heräsin viideltä syömään evääksi tekemäni leivän ja juomaan mehua, ja nyt samoilla satseilla päätin jaksaa hetken päivittää.
Eilen jossakin vaiheessa ajattelin nautiskella sunnuntaihesarista, mutta ongelmia tuli jo siinä vaiheessa kun en jaksanut istua - saati sitten että olisin jaksanut olla kiinnostunut päivän tapahtumista. Onpa enemmän luettavaa tänään. Muistan myös kiroilleeni kirkasta säätä, kun valo tunki silmien läpi ja sai pään tuntumaan räjähtämispisteeseen paineistetulta.
Tänään pitäisi myös lähteä Lappariin. Kahdesti. En oikein tiedä miten jaksan ravata eessuntaassun, mutten oikein pääse mihinkään makoilemaan siinä välissä jos en tule kotiin. Saa nähdä joko on punnituspäivä.
Väsy. Siirryn takaisin sänkyyn. Jos nyt jaksaisin lukeakin jotain.