Kotona kykkimistä ja mitä siitä seuraa
Sää otti ja muuttui kevääksi. Nimittäin sateeksi. Eilen koin uuvahduksen keskellä kaunista päivää ja kun heräsin "pieniltä" nokkaunosiltani, oli sää muuttunut sateeksi. Eikä se siitä ole parantunut päivän vaihduttua. Plääh. Eipä huvita ulkoilla moisessa kosteudessa. Mutta hyväähän tuo tekee, saa kasvit vihertämään ja pölyn pyyhkiytymään pois. Olen itseasiassa pohtinut että mahdanko olla allerginen keväälle eli siitepölylle, koska viimeisen kahden kuukauden ajan olen potenut nuhaa jatkuvasti. Ehkäpä olen, asiaa ei ole koskaan tarkistettu, kun en ole ihan hirveän epämukavana kokenut oloani. Enkä ole huomannut ajatella että saattaisin olla allerginen, kun en ole ennenkään ollut. Ikävää, jos iän seurauksena olen myös herkistynyt siitepölylle.
Tein eilen yhdenlaista inventaariota: laitoin kaikki keskeneräiset käsityöni läpinäkyviin pusseihin, jotta ne olisivat esillä eikä piilossa pussien sisällä. Oho. Olipa monta aloitettua käsityötä. Heh... Nuo kun edes saisi valmiiksi, niin johan olisin miehen tai oikeammin kai naisen työn tehnyt. Eli uusia en saa aloittaa ennen kuin edes osa vanhoista on valmistunut. Pirhana. Mutta eihän tässä ole mitään järkeä jos aina vaan aloitan uusia töitä, ei niistä tule ikinä mitään valmista tällä menolla. Ajatelkaa, on oikeasti olemassa ihmisiä, joilla ei ole mitään keskeneräisiä ja tekeillä olevaa odottamassa oikeaa aikaa. Siis sellaisia ON olemassa. Minä olen NIIN kaukana siitä, etten pysty edes käsittämään millaista olisi olla niin järjestelmällinen. Ajattelen noita ihmisiä suuren ihmetyksen vallassa. Kunnioitusta moiselle itsekurille.
Kukkani ovat pitkään kärsineet huomionpuutteesta ja siltä ne ressukat näyttävätkin. Aikoinaan hyvinkin suuri kukkainnostukseni on taas unohtunut pitkäksi aikaa. En ole koko keväänä vaihtanut multia, vaikka se on ollut ohjelmassa jo helmikuusta alkaen. Uusia kukkia en onnekseni ole hankkinut kärsimään, pitäisi yrittää hoitaa näitä jo olemassa olevia eikä haaveilla uusista. Taitaa viherkasvi-intoni olla samaa kastia kuin neuleinnostukseni: hetkittäistä ja lyhytjänteistä. Onnekseni torilta saa taimia kesän läpi ja vaikka omat tomaatintaimet ovatkin jälleen jääneet unholaan, saan torilta reippaita esikasvatettuna yksilöitä kohtuuhintaan. Chilejä olisin taas halunnut, mutta toisaalta jospa käytän ensin kuivien varastoni pois ja sitten mietin asiaa uudestaan.
Kesäkukkien taimia olisi ihan järkevä laittaa, vielä kerkeäisi samettikukkaa ja ruiskaunokkia kylvää ennen lämpimiä säitä. Yrteistä olen todennut että minulle riittää mainiosti kaupasta ostettu basilika ja timjami ruukkuun laitettuna. Tuoreita ja tarpeeksi isoja yrttejä heti alusta saakka. Persilja ja tilli pitää itse laittaa, niitä syön niin paljon että pitää olla omassa purkissa tarpeeksi. Jospa kuitenkin ennen kylvöpuuhia siivoan ensin olohuoneen lattian esiin...
Tein eilen yhdenlaista inventaariota: laitoin kaikki keskeneräiset käsityöni läpinäkyviin pusseihin, jotta ne olisivat esillä eikä piilossa pussien sisällä. Oho. Olipa monta aloitettua käsityötä. Heh... Nuo kun edes saisi valmiiksi, niin johan olisin miehen tai oikeammin kai naisen työn tehnyt. Eli uusia en saa aloittaa ennen kuin edes osa vanhoista on valmistunut. Pirhana. Mutta eihän tässä ole mitään järkeä jos aina vaan aloitan uusia töitä, ei niistä tule ikinä mitään valmista tällä menolla. Ajatelkaa, on oikeasti olemassa ihmisiä, joilla ei ole mitään keskeneräisiä ja tekeillä olevaa odottamassa oikeaa aikaa. Siis sellaisia ON olemassa. Minä olen NIIN kaukana siitä, etten pysty edes käsittämään millaista olisi olla niin järjestelmällinen. Ajattelen noita ihmisiä suuren ihmetyksen vallassa. Kunnioitusta moiselle itsekurille.
Kukkani ovat pitkään kärsineet huomionpuutteesta ja siltä ne ressukat näyttävätkin. Aikoinaan hyvinkin suuri kukkainnostukseni on taas unohtunut pitkäksi aikaa. En ole koko keväänä vaihtanut multia, vaikka se on ollut ohjelmassa jo helmikuusta alkaen. Uusia kukkia en onnekseni ole hankkinut kärsimään, pitäisi yrittää hoitaa näitä jo olemassa olevia eikä haaveilla uusista. Taitaa viherkasvi-intoni olla samaa kastia kuin neuleinnostukseni: hetkittäistä ja lyhytjänteistä. Onnekseni torilta saa taimia kesän läpi ja vaikka omat tomaatintaimet ovatkin jälleen jääneet unholaan, saan torilta reippaita esikasvatettuna yksilöitä kohtuuhintaan. Chilejä olisin taas halunnut, mutta toisaalta jospa käytän ensin kuivien varastoni pois ja sitten mietin asiaa uudestaan.
Kesäkukkien taimia olisi ihan järkevä laittaa, vielä kerkeäisi samettikukkaa ja ruiskaunokkia kylvää ennen lämpimiä säitä. Yrteistä olen todennut että minulle riittää mainiosti kaupasta ostettu basilika ja timjami ruukkuun laitettuna. Tuoreita ja tarpeeksi isoja yrttejä heti alusta saakka. Persilja ja tilli pitää itse laittaa, niitä syön niin paljon että pitää olla omassa purkissa tarpeeksi. Jospa kuitenkin ennen kylvöpuuhia siivoan ensin olohuoneen lattian esiin...