viimeistä viedään

[p_i_a]

Jep. Nyt se alkaa: jouluhössötys. Pikkujoulut lasten kanssa. Kuusi kertaa yhden viikon aikana pikkujouluruokaa ja leikkejä, lauluja ja yleistä hulinaa. Vaivatonta sinänsä kun ei tarvi tunteja valmistella, mutta saapa nähdä...Mun pitää toimittaa juomat ja lautaset ja mukit. Unohdan kuitenkin jotain, kuten musiikin tai muuta yhtä tärkeää.

No eipä murehita etukäteen. Siitä se K:kin moitti mua, liikaa murehtimista etukäteen. No eipä sen tarvi enää kestää sitä. En oikein tiedä mitä ajattelen siitä että ehkä nähdään ensi viikolla. Tuntuu kovin kummalliselta. Eksien pitäs tulla käymään vain silloin kun itsellä on aikaa sulatella ja valmistautua, ei silloin kun on kauhee kiire eikä kotona ole siivonnut viikkokausiin.

Äh. Turhaa valitusta. Alan positiiviseksi ja olen iloisen optimistinen kaiken suhteen. K. kanssa nähdään sopivasti sattumalta kaupungilla ja jutellaan rennosti, saan kotona siivottua eikä mikään mene pieleen töissä lasten kaa. No niin, näin on parempi.

Jos vielä jaksaisin ripustaa noi jouluvalot ikkunaan, niin voisin alkaa odottamaan sitä joulun tunnelmaa...

"...Ja me toivotamme ikäväää, synkkää, kylmää, pimeää ja surullista joulua..."
Leevin joululaulut ilahduttaa aina.