Laatutietoinen tyhjätasku tilittää
Tällä hetkellä minua vituttaa olla köyhä. Haaveilen ostavani kaksi valaisinta ja jonkinlaisen tv-tason, mutta olen niin tottunut ikeankävijä, että kaikki muu hirvittää. Paska-Ikean hinnoilla rahani riittävät kaikkeen haluamaani, mutta hienossa ja tyylikkäässä kaupassa saisin vain yhden ainoan kalusteen. Jos olisin fiksu ja kärsivällinen, kiertäisin Pohjanmaan romuhallit ja kierrätyskeskukset ja haalisin kotiini kasapäin ihania retrokalusteita, joiden arvoa herttaiset myyjät eivät ole vielä kerinneet tajuta. Siihen hommaan tarvittaisiin aikaa, auto sekä ajokortillinen ihminen.
Minulla on liian kallis maku. Haluaisin ostaa käytetyn tavaran lisäksi vain laadukkaita vaatteita, kenkiä, kalusteita ja astioita, mutta niitäkin vain silloin, kuin sellaisia todella tarvitsen. Useimmiten minulla ei ole varaa laatuun. Vaikka he ehkä toivoisivatkin asioiden olevan toisin, vanhempani ja sukuni vannovat Ikean, Sotkan ja Hennes & Mauritzin nimeen (vihjailen tässä hienovaraisesti jouluun ja vuosi sitten joulun jälkeen kirjoittamaani merkintään).
Joulu siis meni, onneksi. Annoin muutaman lahjan ja sain muutaman. Söin jouluruokaa ja join muutaman lasin viiniä, en enempää, sillä se ei ole meidän perheessämme tapana. Välillä mietin, millaisilta tuntuisivat sellaiset joulut, joissa naurettaisiin ja juhlittaisiin aamuun asti, höpistäisiin suvun lasten kanssa ja oltaisiin suuren ihmisjoukon keskellä.
Minulla on liian kallis maku. Haluaisin ostaa käytetyn tavaran lisäksi vain laadukkaita vaatteita, kenkiä, kalusteita ja astioita, mutta niitäkin vain silloin, kuin sellaisia todella tarvitsen. Useimmiten minulla ei ole varaa laatuun. Vaikka he ehkä toivoisivatkin asioiden olevan toisin, vanhempani ja sukuni vannovat Ikean, Sotkan ja Hennes & Mauritzin nimeen (vihjailen tässä hienovaraisesti jouluun ja vuosi sitten joulun jälkeen kirjoittamaani merkintään).
Joulu siis meni, onneksi. Annoin muutaman lahjan ja sain muutaman. Söin jouluruokaa ja join muutaman lasin viiniä, en enempää, sillä se ei ole meidän perheessämme tapana. Välillä mietin, millaisilta tuntuisivat sellaiset joulut, joissa naurettaisiin ja juhlittaisiin aamuun asti, höpistäisiin suvun lasten kanssa ja oltaisiin suuren ihmisjoukon keskellä.