Ilmeisesti keskiyöllä yksin ulkona leikkimisestä on tullut uusi lempiharrastukseni.
Junaradan varressa oli kaunista kuin sadussa, tavarajuna pöllytti kylmää tuulta kasvoille.
Kuolevan katulampun varjossa tähdet näkyivät. Kuukin kasvaa.
Hetkeksi unohdin ihan kokonaan kaikki kalvavat tunteet
ja voi, miten hyvältä tuntuikaan juostajuostajuosta pää
(
Read more... )