On se vaikeaa, osa 2

[melmal]

Samalla aiheella jatkan, kuin eilenkin. Nyt on kohdemaaehdokkaiksi kamalan paniikkijahkaamisen perusteella valikoituneet Unkari, Tanska, Hollanti ja Iso-Britannia. Jokainen ehdokas nostaa sykettä ja saa hengityksen kulkemaan vaivalloisesti - olen kauhussani. Keksin hyviä syitä lähteä jokaiseen, mutta myös enemmän ja "painavampia" syitä olla lähtemättä. Esimerksiksi Iso-Britanniaan olisi tällä alalla hyvä avata ovia ja käydä vähän haistelemassa mahdollisuuksia, mutta en usko takeltelevan ja kökön kielitaitoni ikipäivänä riittävän natiivien kanssa kommunikoitiin. Ikinä. Vaikka harjoitus kuulemma tekisi mestarin, ja "tuollahan sitä oppisi", niin en usko. *hengitys, hengitys, hengitys* Mitä mä teen? Nyt saa auttaa mua näkemään selvästi, kun omat katseluelimet on hyödyttömät.

Muuta kauhistuttavaa: Solmukohta. Tänään. Eka kertani. Olen kyllä kuullut tapahtumasta paljon, ja osalistunut moniin muihin joukkokokoontumisiin meillä ja muualla (Ropecon, Fastaval, ELC, Finncon ja jopa Animecon), mutta kyllähän uusi juttu aina jännittää. Huolenaiheet melko pitkälti samat kuin ennen viime vuoden Fastavalia: pärjäänkö, ymmärränkö ja tulenko ymmärretyksi, saanko irti sen tarjolla olevan hauskan, vai kaatuuko yritys omaan vaikeiluuni? Toivon ettei, ja aion yrittää parhaani vaikeilun selättämiseksi. Mutta miten vakuuttaa itsensä, kun samalla on ihan varma, ettei mua kuitenkaan kukaan seuraansa kaipaa, kun olen vain... tämmöinen... *huokaus*