psykonatsin sisko
Pakko ihan vaikka vain vähäsen mainita: Cyberpunk, fuck yeah! ♥ Joojoojoo, mä tiiän, että moni asia pelisä kusi, mutta myös yllättävän moni juttu toimi ja enimmällä osalla porukasta oli hauskaa (ja olen iha vilpittömän pahoillani niiden puolesta, joilla ei ollut). Entä oma pelini? Ootas, tulin Europoli joukkojen hakemaksi kotoa, ne ajo mut jonnekin skuttaan ja pieksi pahanpäiväisesti, mua käytettiin neuvotteluvalttina ja vaihtotavarana, siirreltiin paikasta A paikkaan B paikkaan C paikkaan D, istuin X määrässä autoja Y määrän aseita osoittaessa mua, veljeltä murskaantui kallo ja poikaystävävä... noh... sille ammuttiin sarja päähän/niskaan/jonnekin sinne ihan järdekokosella aseella, kun itse kyyhötän siinä vieressä ja yritän näyttää niin surkealta, ettei kukaan koe tarpeelliseksi ampua mua. Että mitä muuta se vois olla, kuin mahtavuutta? Ja sitten oli toki se edellisen yön retardijengiläismissio siellä sorakuopalla... *hykerrrrrrys* Ah Marjaleena ja voi Jenni.
Sitten jokunen sana työharjoittelusta. Onhan se... ihan kivaa. Mun ohjaajat on mukavia ja niiden kassa kemiat toimii, työ on haastavaa, opin uutta, asiakkaat vanhempineen on enimmäkseen sellaisia, joita aikuisten puolella vittuilua kuunnellessaan voi vain toivoa jossain täydellisessä maailmassa olevan, saan vastuuta, muhun luotetaan... mutta silti... siitä ei saa palkkaa. Moni noista asioista on noin lähinnä siksi, että porukka osastolta jo vähän tunsi mua etukäteen ja mullakin on tuntuma tohon osastoon, koska työt. Joten olen mitä onnellisin, kun tätä on enää ensi keskiviikkoon jäljellä. Sitten voi mennä sinne taas töihin.
Ohjaajani: "Tossa HoitajaX laittaa just koneelle noita leikkauksesta tulleen lääkketä ja..."
HoitajaX: "Hei, mitä mä ten, kun tälle yhdelle lääkkeelle lääkäri ei ole merkinnyt antoreittiä? Voinko mä vaan laittaa, että i.v., kun niin se yleensä annetaan?"
Ohjaajani: "Hmmm... Jätä se laittamatta ja soita sille lääkärille. Parempi varmistaa. Ettei käy niin, että laitetaan yskänlääkettä i.v."
*hetkeä myöhemmin lääkäri kävelee huoneeseen*
Ohjaajani, HoitajaX, lääkäri: "*geneeristä keskusteua*"
Minä: "Hihihi, yskänlääkettä i.v."
Lääkäri: "MITÄH?!"
Sitten jokunen sana työharjoittelusta. Onhan se... ihan kivaa. Mun ohjaajat on mukavia ja niiden kassa kemiat toimii, työ on haastavaa, opin uutta, asiakkaat vanhempineen on enimmäkseen sellaisia, joita aikuisten puolella vittuilua kuunnellessaan voi vain toivoa jossain täydellisessä maailmassa olevan, saan vastuuta, muhun luotetaan... mutta silti... siitä ei saa palkkaa. Moni noista asioista on noin lähinnä siksi, että porukka osastolta jo vähän tunsi mua etukäteen ja mullakin on tuntuma tohon osastoon, koska työt. Joten olen mitä onnellisin, kun tätä on enää ensi keskiviikkoon jäljellä. Sitten voi mennä sinne taas töihin.
Ohjaajani: "Tossa HoitajaX laittaa just koneelle noita leikkauksesta tulleen lääkketä ja..."
HoitajaX: "Hei, mitä mä ten, kun tälle yhdelle lääkkeelle lääkäri ei ole merkinnyt antoreittiä? Voinko mä vaan laittaa, että i.v., kun niin se yleensä annetaan?"
Ohjaajani: "Hmmm... Jätä se laittamatta ja soita sille lääkärille. Parempi varmistaa. Ettei käy niin, että laitetaan yskänlääkettä i.v."
*hetkeä myöhemmin lääkäri kävelee huoneeseen*
Ohjaajani, HoitajaX, lääkäri: "*geneeristä keskusteua*"
Minä: "Hihihi, yskänlääkettä i.v."
Lääkäri: "MITÄH?!"