ValePukeista

[melmal]

Jatkan kuukauden haasteen purkua aasinsillalla, joka nousi jo pintapuolisesti esille varsinaisessa Joulupukki-avautumisessa: vuokra-Pukit, vale-Pukit, halpakopiotusinatavaravittumitävaan-Pukit. Ne, joita pienoisten pilttipalleroisten vanhemmat vuokraavat ylihinnalla kotiinsa aattoillaksi, kauppiaat pitkin joulukuuta liikkeisiinsä jakamaan namusia ja firmat pikkujouluihinsa tuomaan huumoriarvoa ja sitä jotain jouluhenkisyyttä (ettei se ilmeisin tavoite, eli vetää kännit työporukalla, olisi sittenkään niin ilmeinen).

Mikä niissä sitten vituttaa niin suunnattomasti:

• Hinnat! Ok, kaikkea löytyy laidasta laitaan, mutta suurin osa on ihan älyttömän ylihintaisia. Ja jos ei ole, niin halpa on harvemmin tämmöisessä tilanteessa hyvää.
• No se laatu. Laidasta laitaan tätäkin, mutta kun takuita ei ole, niin useammalla on kokemuksia känni-Pukista, joka tulee myöhässä, haisee "mielenkiintoiselle", irvistelee kornin tekoparran tai muovinaamarin takaa, ei muista yhtäkään nimeä, ahdistelee emätää, pelottaa mukuloita ja lopuksi oksentaa joulupöytään/lahjasäkkiin/kuuseen/eteiseen/kaikkiin näistä.
• Puvsutuksen huonous. Oikeasti. Punainen aamutakki, joku random vyö ja muutaman kuppaisen haituvan teko"parta" ei vaan riitä. Jos tätä on kerta pakko tehdä, niin näkisivät edes vähän vaivaa.
• Koko touhu on oikeasti tosi vaivaannuttavaa. Tunnen ihan älytöntä myötähäpeää itseni, kanssakatsojien (jopa niiden pikkupilttien) ja Pukin puolesta, jos joudun amaan tilaan (joo, kauppakeskus on tässä tapauksessa yksi tila). En voi sille mitään.
• Tämän rumban perheellisissä kanssaeläjissä aiheuttama paniikki ja ahdistus: Mistä me tänä vuonna saadaan Pukki, kun viimevuotinen oli huono/vakkari Pukki lopetti/näitä on tarjolla vähemmän kuin ennen/kaikki on jo varattu?!

Ja joo, olen itsekin tehnyt pari Joulupukkikeikkaa, koska vaihtoehtoja ei ollut: Juhlat olivat jo käynnissä ja tilattu Pukki peruutti paskata syystä ja kukaan muu järjestäjistä ei suostunut, kun kokivat sen niin helvetin noloksi hommaksi (sitähän se oli, mutta jonkun oli uhrauduttava). Toisesta on kuvatodisteitakin. Onneksi lukion joulubileissä oli muutenkin aavistuksen verran kieli poskella-meininki.


Tähän lopuksi lainaan nyt pikkusiskoni viimeisintä Naamakirjapäivitystä, koska se on niin osuva ja yksinkertaisesti hyvin sanottu: "PS. Kiitos vanhemmilleni siitä, ettei meille koskaan lapsena tullut joulupukkia."