Jan 20, 2010 23:49
Mulla on huomenna koe. Olen lukenut ja lukenut niin intensiivisesti, että en varmaan koskaan. Viikkoon en ole juuri muuta tehnytkään. (Paitsi vähän jumittanut koneella vältellen lukemista) Mutta nyt olen pitänyt netin visusti katkaistuna pari päivää, etten ole voinut hairahtua. Ja olenkin ylpeä siitä miten paljon olen saanut luetuksi. Selväksi tehtäköön, että olen aina ollut huono lukemaan kokeisiin muuten kuin omista muistiinpanoistani. En koskaan saa koealuetta loppuun ja harvoin pääsen edes puoliväliin. Nyt olen lukenut lähemmäs 300-sivuisesta monistepinkasta niin paljon, että jäljellä on noin 20 sivua. Joita en taida lukeakaan.
Oppimateriaali on siis opettajan kasaamia monisteita, jotka täytyi ostaa koulun läheisestä copisteriasta. Niitä käytiin koko kurssi läpi sivu sivulta, mutta en vaan mitenkään kyennyt keskittymään. Opettaja oli valtavan monotoninen ja tylsä, kieli oli vaikeaa, luokka oli niin valoisa, ettei heijastettuja papereita nähnyt kunnolla, luokka oli niin iso, ettei eteen nähnyt kunnolla, ihmiset tekivät ihan muuta ja meteli oli sen mukainen. Optimaalinen tilanne siis opiskelemiseen vieraalla kielellä. Niin ja aihe on Tecnologie del Recupero Edilizio, eli korjausrakentamisteknologiaa. Sinänsä mielenkiintoista (siis oikeesti mun mielestä mielenkiintoista), mutta vähänkö siihen sisältyy sanoja, joita ei ihan ensimmäisiksi opiskeltu lukion italiantunneilla. Lisäksi aloitin kurssin myöhässä, koska oli ongelmia kurssivalintojen kanssa ja olin monelta tunnilta pois erinäisistä (ihan oikeista) syistä.
Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että ensimmäinen kosketukseni kurssin tarjoamaan informaatioon oli kun aloin lukea kokeeseen. Yksi ongelma monisteissa on se, että iso osa on opettajan käsinkirjoittamia. Eikä se käsiala avautunut ihan helposti, varsinkin kun ei ollut oikein mahdollisuuksia arvata niitä sanoja. Aluksi luin sivun päivässä, sitten kaksi sivua päivässä, sitten kaksi sivua tunnissa, sitten kaksi sivua puolessa tunnissa.. Tänään olen lukenut ehkä 100 sivua 12 tunnissa. Mutta ei enää ei ei. Enkä jaksa edes kerrata.
Jos se koe olisi suomeksi niin ei olisi mitään hätää. Mutta tietenkin se on italiaksi. Ja tietenkin se on suullinen koe. Voi kammotus. Olen kauhean huono selittämään asioita suullisesti JA kauhean huono puhumaan italiaa. Mutta jos ei nyt mene läpi niin eiköhän sitten uusinnassa. En edes ole kauhean pettynyt, vaikken pääsisi läpi, koska noi asiat on ihan mielenkiintoisia ja varmaan ihan hyödyllisiäkin, niin että ei haittaisi, vaikka ne oppisi ihan oikeasti. Olen vaan tyytyväinen, että se koe on huomenna, niin sitten voi pitää vähän taukoa, kun se seuraava mahdollisuus on parin viikon päästä (tai kesällä?). Ja lukukausihan alkaa siis vasta helmikuun loppupuolella eikä muita kokeita ole, kun ne oli kirjallisina ennen joulua tai ovat vasta kesällä. (Ja kehuakseni itseä vähän voin kertoa, että sain Metodologia del Progetto di Restaurosta 30L:n! Jee! Arvoasteikko on siis 0-30 ja 18:lla pääsee läpi. 30L = 30 con lode = 30 ylistyksellä. Ja aihe niinkin simppeli kuin lait yms. Ja paljon esimerkkejä huonosti tehdystä restauroinnista ja mitä olisi pitänyt tehdä. Mutta se oli kirjallinen ja sain kirjoittaa englanniksi [kurssi oli kylläkin italiaksi] ja olin paikalla joka tunnilla tekemässä muistiinpanoja.)
Mutta toivotaan että pääsen läpi niin sitten olisi kuukausi lomaa. Melkein ainakin. On tässä sentään muutama juttu, mitä pitää tehdä lukukauden alkuun mennessä. Ainiin ja muutan kuun vaihteessa 6 kerrosta alaspäin, toiselle puolelle käytävää ja kahden hengen huoneeseen. Tämä vuokrasopimus loppuu. Vähän hirvittää, kun en ole koskaan jakanut huonetta. Mutta ehkä siitä selvitään. Toivottavasti tulee kivat kämppikset.