Tämä viesti on julkaistu alunperin
blogissani Santeri Palin, voit kommentoida
siellä tai täällä LiveJournal:ssa.
Ei voi muuta kuin huolestua ja ihmetellä, millaisessa maassa sitä oikein elän. Vaikka olisi millainen lottovoitto syntyä Suomeen, kyllä verottaja iskee ja todellisuus hakkaa päätä seinään. Luin juuri ensi kevään vaaleihin liittyvän uutisoinnin, jossa kerrottiin
Päivi Räsäsen vastustavan aborttia. Samassa uutisessa kerrottiin Kokoomuksen jonkinasteisesta kahtia jaosta ja mainittiin myös Perussuomalaisten hakevan äärikonservatiivisten äänestäjien ääniä vanhalla kunnon “koti, uskonto ja isänmaa” reseptillä, jonka vieressä Kristillisdemokraatit koettavat pysytellä, saadakseen osansa konservatiivien äänistä.
Ensimmäiseksi tämä Päivä Räsäsen mielipide siitä, pitäisikö abortti kieltää: “Kyllä mielestäni pitäisi. Ellei nyt äidin henki ole vaarassa. Toki sellaisessa tilanteessa joudutaan tekemään sitten sitä punnitsemista, mutta elämää tulisi suojella silloinkin kun elämä on pientä ja heikkoa.” Entäs, jos äidin elämäntavoista johtuen ja tutkimuksilla todeten voidaan jo äärimmäisen varhaisessa vaiheessa todeta, että lapsi tulee syntymään kuolleena tai kuolemaan synnytyksessä? Lääketiede kehittyy koko ajan, enkä näe kovin kaukaisena tulevaisuutena aikaa, jolloin tällaiset asiat todellakin voidaan todeta jo raskauden alkupuolella. Toisinaan se, että lääkäri on vannonut tekemästä haittaa potilaalle tarkoittaa sitä, että tämän annetaan kuolla - tai tässä tapauksessa, ei anneta syntyä kärsimään. En ole auktoriteetti, enkä osaa tarkkaan itsekään määritellä, milloin sikiö pitäisi määritellä syntymättömäksi ihmiseksi, mutta todellekaan sen määrittely ei kuulu kiihkouskoville tai edes poliitikoille vaan lääketieteen asiantuntijoille. Itse sanoisin sikiön olevan ihminen vasta silloin, kun se on selvästi tunnistettavissa ihmiseksi. Päivi Räsäsen mielipiteet ja lausunnot ovat muutoinkin särkeneet korviani aina silloin tällöin pitkin kesää ja syksyä kun niihin olen törmännyt. Sanoo hän mitä tahansa, niskakarvani nousevat pystyyn ja ajattelen, että voiko tämä olla tottakaan. Jokaisella meistä on oikeus uskoa mihin haluamme, mutta meillä ei ole oikeutta uskonnon nimissä julistaa ihmisiä eriarvoisiksi. Räsänenhän kesällä väitti Vihreiden aloittaneen avioliittosodan kun nämä ottivat tavoitteekseen saada seuraavalla hallituskaudella sukupuolineutraalin avioliittolain. Räsänen sen sodan julisti ainakin minun silmissäni ja ennen kuin saan kuulla ikiaikaista väittelyä siitä, ettei ihmiset ole sukupuolineutraaleja, huomatkaa tämä: Ihmiset eivät ole sukupuolineutraaleja, mutta lait toivoakseni ovat ja kaikille tulisi olla yhtälaiset oikeudet, velvollisuudet ja rangaistukset sukupuoleen katsomatta. Näinpä siis sukupuolineutraali avioliittolaki antaisi kahdelle miehelle tai kahdelle naiselle täsmälleen samat aviolliset oikeudet ja velvollisuudet kuin tämän hetkinen avioliittolakikin. Parisuhteen rekisteröinnin mahdollisuus ei riitä meille, jotka kuulumme seksuaalisen suuntautumisen takia marginaaliin. Olemme ihmisiä siinä missä muutkin ja tahdon että minua kohdellaan tasavertaisena muiden kanssa.
Kokoomuksen puoluekokous on - kuten uutisessa sanotaan - näyttänyt vihreää valoa homoparien avioliitolle. Kuitenkin samaisen puolueen eduskuntaryhmä tyrmää ajatuksen ja onpa nähtävissä jopa yksittäisten edustajien lieviä erimielisyyksiä, ainakin jos muistelee Alexander Stubbin suhtautumista Priden paraatin kaasuiskuun ja Zyskowiczin sanomisia tuossa linkittämässäni uutisessa. Tekisi mieleni väittää, että Ben on istunut jo liian kauan Arkadianmäellä ja olisi jo aika antaa tilaa nuoremmille. Muutoin olen Kokoomuksen yleiseen linjaan aiheessa verrattain tyytyväinen, yhä useampi puolueen kansanedustaja vain saisi tehdä kantansa selväksi. Ääntäni Kokoomus ei kuitenkaan ole vielä ansainnut, kuten ei kyllä mikään muukaan puolue.
Ja mitä tuleekaan Perussuomalaisiin? He ovat huolestuttavissa määrin kasvattaneet kannatustaan ja voin vain toivoa, että edes osa nukkuvista äänestäjistä heräisi seuraavia vaaleja varten ja ajattelisivat, millaisessa maailmassa tahtoisivat itse elää ja millaisen maailman tahtovat lapsilleen jättää. Jyrkkä kantani on, että yksikään oikeasti omilla aivoillaan ajatteleva ihminen, joka suostuu heittämään ennakkoluulot romukoppaan, ei voi äänestää Persuja. Vaikka Soini hallitukseen pääsisikin, en usko kuitenkaan hänen saavan siellä mitään aikaan, koska he eivät ole edustamassa vain yhtä asiaa, josta pitää kiinni ja kaikessa Persut eivät voi saada tahtoaan läpi, sillä muutenhan tässä maassa pärjäittäisiin yhdellä puolueella. Olen alusta asti kammonnut Perussuomalaisia ja se vähä, mitä olen haastatteluja (muiden kuin Soinin) nähnyt, niin pelkoni ei ole ihan aiheeton. Onnekseni todennäköisyys taitaa olla puolellani tässä asiassa ja Persut jäänevät vaille todellista valtaa, vaikka hidastaa kehitystä he varmasti yrittävätkin.
Mikäli seuraavissa vaaleissa tilanne on todellakin se, että konservatiivien äänet kantavat Kristilliset ja Persut hallitukseen asti, aion vakavasti harkita maasta muuttoa. Uhkakuva ei ehkä vaikuta kovin todennäköiseltä, mutta todennäköisyyttä ei olisi ellei toisinaan tapahtuisi epätodennäköisiä asioita. Kristilliset tuntuvat kuvittelevan olevansa raamatun ainoita oikeita tulkitsijoita ja ainoita tosiuskovia, joilla on oikeus valita mikä tahansa keino, saadakseen meidät vääräuskoiset herran kuriin ja nuhteeseen. Itsekin olen kyllä raamatun lukenut ja olisin valehtelija jos väittäisin, etteikö siellä olisi ihan hyviä elämänohjeita. Mutta kuten historiansa lukeneet tietävät, ei kyseinen kirja ole tipahtanut valmiina taivaasta vaan se on ihmiskäden ja -mielen muokkaama. Pyhää raamatussa on yhtä paljon, kuin jokaisessa ihmisessä joka arvostaa toista ihmishenkeä.