Sankari vai Prinsessa?

[idunnpygoscelis]

Näin eräänä yönä unta, että lapseni sukupuoli oli hänen syntymässään virheellisesti määritetty. Lapseni olikin poika, tai oikeammin interseksuaali, mutta unessa sukupuolia tunnettiin vain kaksi. Sittemmin luin uutisista, että Intiassa on nyt mahdollista merkitä sukupuolekseen O, eli other. Tänään Ylen uutisissa oli juttua interseksuaaleista, tätä

Comments

[anonymous]

Löysin blogisi uudestaan epämääräisen nettipaaston jälkeen. Jos en ole vielä onnitellut sinua linnunpoikasen syntymän johdosta, niin oikein paljon onnea!

Samantyyppisiä ajatuksia kuin viimeisimmissä kirjoituksissasi on pyörinyt minunkin päässäni. Jonkinlaiseen sukupuolineutraaliuteen haluaisin omiani kasvattaa, ja toisaalta tahtoisin lasteni olevan tyttöydestään ja myöhemmin naiseudestaan (mikäli he haluavat niitä olla - muutkin sukupuolet toki passaisivat) iloisia ja ylpeitäkin. En haluaisi, että he jättäisivät mitään tekemättä siksi, että ovat tyttöjä, vaan toivoisin heidän nauttivan siitä, mitä positiivista tyttöys heille tarjoaa. Olen myös ollut salaa iloinen siitä, että lapseni ovat tyttöjä: mututuntumalla ajattelisin, että tytön on helpompi olla monenlainen kuin pojan.

Sukupuolitettu värikooditus huvittaa edelleen. Vauvapakkauksen vaaleansinisiin toppapukuihin ja tummansinisiin pipoihin puetut kaksoset (jotka hyvänen aika vielä köllöttelevät siniruskeissa kärryissä) tulkitaan yleensä pojiksi, ja silloinkin, kun vauvat on puettu kirjaviin vaatteisiin, vähintään isompikokoista luullaan pojaksi. Hassua sekin, että ihan tuntemattomilla on niin voimakas tarve tietää lapsen sukupuoli... Toisaalta huvittaa ja vähän harmittaa pieni syyllisyyden tunne, joka minussa nostaa päätään ihaillessani kirkkaan punaisia tai jopa joitain haastavan pinkkejä vauvanvaatteita.

Heini

[idunnpygoscelis]

Onnea myös teille! Tiivistit ajatuksen hyvin, juuri se on tärkeää, että sukupuoli ei rajoittaisi elämää vaan olisi enemmänkin ilon aihe.