Sytykettä foorumilta.
Aamulehden nettifoorumilla kokoontuvat säännöllisesti eri alojen fundamentalistit, jotka käyttävät vähintään yhtä paljon kärjistyksiä ja intohimoisia äänenpainoja kuin ranskalaiset poliitikot. Eilen lueskelin naispappeutta käsittelevää keskustelua, jossa Raamatun lauseet sinkoilivat ja pelättiin taivaspaikan menetystä, mikäli siunaustilaisuuteen sattuisikin osumaan naispappi, tuo syntisesti meikkaava seireeni, joka johdattaa miespuoliset kollegansa kiusaukseen ja messuaa kimeällä äänellään. Ei sinänsä liene yllättävää, että vanhoillisten kristittyjen riveistä löytyy fanaatikkoja myös tapauskovaisten Suomessa, mutta huomattavasti enemmän Aamulehden foorumilla ihmetyttää naistutkimusta koskeva keskustelu.
Foorumilla naistutkimusta ja hirvittäviä femakkoja solvaa kolmesta-neljästä miehestä koostuva ydinporukka. Heidän mukaansa feministit vihaavat miehiä, syyttävät miehiä kaikesta pahasta maailmassa, kieltävät miehiltä oikeuden isyyteen ja vaativat miehiltä mahdottomia, kuten lasten hoitamista palkkatyön ohella. Käsittääkseni kukaan keskustelijoista ei ollut tutustunut esimerkiksi naistutkimuksen alalta tehtyihin väitöskirjoihin, mutta ne määriteltiin hölynpölyksi ja suoranaisiksi valheiksi kaikesta huolimatta. Huokaus.
Olen aina mieltänyt itseni feministiksi, mutta näköjään en sitä olekaan, kun feministin pitäisi foorumin määritelmien mukaan muun muassa kieltää naisten väkivaltaisuus. Äitien väkivaltaisuus lapsiaan kohtaan on edelleen Suomessa jonkinasteinen tabu, mutta en näe, miksi se olisi feministien syy. Lisäksi en vihaa miehiä, enkä pidä naisen oikeutta äitiyteen sen suurempana kuin miehen oikeutta isyyteen. Silti esimerkiksi myönnän sen tosiasian, että naisten palkat ovat keskimäärin miesten palkkoja alhaisemmat (syitä tähän on tietysti monia).
En oikein käsitä, mitä hyvää tuollainen 1970-luvun äärifeminismiä ehdottomuudessaan muistuttava "miesliike" tai "antifeminismi" muka voisi saada aikaan. Sekä naisen että miehen rooliin liittyy lukematon määrä kulttuurissamme edelleen vaikuttavia normeja ja vaiettuja asioita. Eikö kauneinta olisi pyrkiä siihen, että jokainen ihminen olisi arvostettu omana itsenään, nimenomaan ihmisyksilönä, eikä ensisijaisesti miehenä tai naisena?
Foorumilla naistutkimusta ja hirvittäviä femakkoja solvaa kolmesta-neljästä miehestä koostuva ydinporukka. Heidän mukaansa feministit vihaavat miehiä, syyttävät miehiä kaikesta pahasta maailmassa, kieltävät miehiltä oikeuden isyyteen ja vaativat miehiltä mahdottomia, kuten lasten hoitamista palkkatyön ohella. Käsittääkseni kukaan keskustelijoista ei ollut tutustunut esimerkiksi naistutkimuksen alalta tehtyihin väitöskirjoihin, mutta ne määriteltiin hölynpölyksi ja suoranaisiksi valheiksi kaikesta huolimatta. Huokaus.
Olen aina mieltänyt itseni feministiksi, mutta näköjään en sitä olekaan, kun feministin pitäisi foorumin määritelmien mukaan muun muassa kieltää naisten väkivaltaisuus. Äitien väkivaltaisuus lapsiaan kohtaan on edelleen Suomessa jonkinasteinen tabu, mutta en näe, miksi se olisi feministien syy. Lisäksi en vihaa miehiä, enkä pidä naisen oikeutta äitiyteen sen suurempana kuin miehen oikeutta isyyteen. Silti esimerkiksi myönnän sen tosiasian, että naisten palkat ovat keskimäärin miesten palkkoja alhaisemmat (syitä tähän on tietysti monia).
En oikein käsitä, mitä hyvää tuollainen 1970-luvun äärifeminismiä ehdottomuudessaan muistuttava "miesliike" tai "antifeminismi" muka voisi saada aikaan. Sekä naisen että miehen rooliin liittyy lukematon määrä kulttuurissamme edelleen vaikuttavia normeja ja vaiettuja asioita. Eikö kauneinta olisi pyrkiä siihen, että jokainen ihminen olisi arvostettu omana itsenään, nimenomaan ihmisyksilönä, eikä ensisijaisesti miehenä tai naisena?