Tää kesä, nää yöt
Vietän kotona etätyöpäivää. Sisällä on +28 astetta ja ulkona jotakuinkin saman verran tai hieman enemmän. Kyynärvarret tarttuu hiestä pöytään kiinni vaikka molemmat tuulettimet hurisee. Toimistolla ois viileämpää, mutta Mikko lähtee viikonlopuksi reissuun, ja halusin olla vielä tämän päivän sen kanssa.
Näin viime yönä kahteen otteeseen unta, missä olin jotenkin pakotettu olemaan erossa Mikosta. Se oli epämiellyttävää; yritin koko ajan päästä sen luokse, mutta olosuhteet ei antaneet myöten. Tilanne ei aiheuttanut epätoivoa tai itkuraivareita (ellei lasketa yhtä dramaattista kohtausta toisessa unessa, missä lysähdin naamalleni auditorion lattialle kun en saanut istua Mikon viereen katsomaan elokuvaa), mutta semmoista pientä rasittavaa ärtymystä kyllä. Kai se tarkoittaa, että oon koukussa tuohon tyyppiin.
Viime viikko nukuttiin parvekkeella, sitten saatiin sisälämpötila laskemaan sen verran että yöt on voinut viettää olkkarin lattialla, kunhan parvekkeen ovi on vain auki. Se ei ole ihan yhtä mukava vaihtoehto lämpötilan suhteen, mutta parkkipaikan melu pysyy ulkona ja hyönteisverkon ansiosta ötökätkään ei häiritse.
Tän kesän osalta ylisanat ei enää riitä. Kaikkialla maapallolla riehuu metsäpaloja, vanhuksia kuukahtelee kuumuuteen, ja jos vois kuulla lämpöennätysten poksuvan, niin siitä lähtis varmaan sama ääni kuin popkornista pannulla. Toukokuun alusta alkaen ei Tampereella ole ollut kuin aivan pari päivää, jolloin lämpötila on ollut alle kahdenkymmenen, ja nekin oli juhannuksena. Tällaista kesää ei ole ollut koskaan.
Ilmastonmuutos on tässä nyt.
Näin viime yönä kahteen otteeseen unta, missä olin jotenkin pakotettu olemaan erossa Mikosta. Se oli epämiellyttävää; yritin koko ajan päästä sen luokse, mutta olosuhteet ei antaneet myöten. Tilanne ei aiheuttanut epätoivoa tai itkuraivareita (ellei lasketa yhtä dramaattista kohtausta toisessa unessa, missä lysähdin naamalleni auditorion lattialle kun en saanut istua Mikon viereen katsomaan elokuvaa), mutta semmoista pientä rasittavaa ärtymystä kyllä. Kai se tarkoittaa, että oon koukussa tuohon tyyppiin.
Viime viikko nukuttiin parvekkeella, sitten saatiin sisälämpötila laskemaan sen verran että yöt on voinut viettää olkkarin lattialla, kunhan parvekkeen ovi on vain auki. Se ei ole ihan yhtä mukava vaihtoehto lämpötilan suhteen, mutta parkkipaikan melu pysyy ulkona ja hyönteisverkon ansiosta ötökätkään ei häiritse.
Tän kesän osalta ylisanat ei enää riitä. Kaikkialla maapallolla riehuu metsäpaloja, vanhuksia kuukahtelee kuumuuteen, ja jos vois kuulla lämpöennätysten poksuvan, niin siitä lähtis varmaan sama ääni kuin popkornista pannulla. Toukokuun alusta alkaen ei Tampereella ole ollut kuin aivan pari päivää, jolloin lämpötila on ollut alle kahdenkymmenen, ja nekin oli juhannuksena. Tällaista kesää ei ole ollut koskaan.
Ilmastonmuutos on tässä nyt.