(no subject)
Pikkase riipii sisältä.
Korpee, ettei tästä illasta tullukaan diskoiltaa. Koska selkeestikin mie tunnen liian vähän ihmisiä. Sen siitä saa, ko takertuu vaan yhteen ystävään (joka kyllä on jokaikisen hetken arvoinen...). Mut silti, vois vissiin tutustua joihinki uusiin tyyppeihin. MITEN?!?
1.semmosia ihmisiä, jotka mieluummin tanssii ko juo kaljaa.
2.semmosia ihmisiä, joita kiinnostaa ees vähän samat asiat, eikä oo natsi.
3.semmosia ihmisiä, jotka ei pelkää nauraa ääneen. tai itelleen.
4.semmosia ihmisiä, jotka pitää miuta kivana tyyppinä.
5.semmosia ihmisiä, jotka asuis jossain lähellä.
Oon kovasti ny koittanu kaivella sieluani, et oliko tässä pettymysärsytysvitutuksessa pohjimmiltaan todella kyse siitä, et en päässy (eli siis en kehdannu mennä YKSIN DISKOON) tanssimaan aivojani pellolle, vaiko siitä et en päässy näkemään ees vilausta henkilöstä x. Entiijä mut ihanniiko nää ylitse kuohuvat tunteet pikkuhiljaa _ihan_oikeesti_ vähän helpottais. Pitää vaan keskittyy siihen, mikä on todellista ja rakasta; ei siihen, mikä on pään sisällä ja kutkuttavaa.
peeäs oon viimesen kuukauden aikana onnistunu kehittämään hillittömän älykköfetissin. siis niiko esim criminal mindsin Dr. Spencer Reid ja num3roiden se tyyppi mil on iso nenä ja hölmö tukka. huhhuh!
ylifiksun nörtin puutteessa tyydyn kuitenki riittävän fiksuun mutta söpöön nörttiin. (joka teki miulle eilen pahvista Transformers-naamarin, ko sanoin et jos mie saan semmosen ni se saa pesää. vaihtokauppa toteutunut<3)
Korpee, ettei tästä illasta tullukaan diskoiltaa. Koska selkeestikin mie tunnen liian vähän ihmisiä. Sen siitä saa, ko takertuu vaan yhteen ystävään (joka kyllä on jokaikisen hetken arvoinen...). Mut silti, vois vissiin tutustua joihinki uusiin tyyppeihin. MITEN?!?
1.semmosia ihmisiä, jotka mieluummin tanssii ko juo kaljaa.
2.semmosia ihmisiä, joita kiinnostaa ees vähän samat asiat, eikä oo natsi.
3.semmosia ihmisiä, jotka ei pelkää nauraa ääneen. tai itelleen.
4.semmosia ihmisiä, jotka pitää miuta kivana tyyppinä.
5.semmosia ihmisiä, jotka asuis jossain lähellä.
Oon kovasti ny koittanu kaivella sieluani, et oliko tässä pettymysärsytysvitutuksessa pohjimmiltaan todella kyse siitä, et en päässy (eli siis en kehdannu mennä YKSIN DISKOON) tanssimaan aivojani pellolle, vaiko siitä et en päässy näkemään ees vilausta henkilöstä x. Entiijä mut ihanniiko nää ylitse kuohuvat tunteet pikkuhiljaa _ihan_oikeesti_ vähän helpottais. Pitää vaan keskittyy siihen, mikä on todellista ja rakasta; ei siihen, mikä on pään sisällä ja kutkuttavaa.
peeäs oon viimesen kuukauden aikana onnistunu kehittämään hillittömän älykköfetissin. siis niiko esim criminal mindsin Dr. Spencer Reid ja num3roiden se tyyppi mil on iso nenä ja hölmö tukka. huhhuh!
ylifiksun nörtin puutteessa tyydyn kuitenki riittävän fiksuun mutta söpöön nörttiin. (joka teki miulle eilen pahvista Transformers-naamarin, ko sanoin et jos mie saan semmosen ni se saa pesää. vaihtokauppa toteutunut<3)