Kuulumisia
Viime kerrasta on jo hieman aikaa, joten tässäpä kimara kuulumisia:
Nutrilet -dieetin kokeilu
Tämä sujui yllättävän hyvin: noin viikossa tiputin neljä kiloa jotka ovat pysyneet poissa tähän päivään asti. Suunnitelmissa on seuraavan kuurin aloittaminen lähipäivinä ja tavoitteena päästä viikossa ainakin alle 120 kg:n, mahdollisimman lähelle 115 kiloa.
Potentiaalisten appivanhempien vierailu
Fionnan vanhemmat vierailivat toukokuussa täällä lähes kahden viikon ajan. Lähtiessään sanoivat edelleen hyväksyvänsä minut vaikka ovatkin oppineet tuntemaan minut paremmin, mikä lienee hyvä asia. Pääosin söimme ravintoloissa (pienoinen ihme, että sain pidettyä nuo aikaisemmin tiputettua neljä kiloa poissa), kävimme 48 tunnin risteilyllä Tukholmassa (laivan promenadilla oli iltaisin Moskovan sirkuksen trapetsitaiteilijoiden esitys, jota oli kerrassaan kiehtovaa seurata aivan turvaverkon vierestä) ja vanhemmatkin tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Kaiken kaikkiaan nuo pari viikkoa menivät ihan mukavasti.
Tesla
Meidän nelijalkainen neiti täystuho saapui 28.5. ja on kotiutunut kerrassaan mainiosti. Enimmäkseen tarpeetkin tulee jo tehtyä ulos, mutta melkein päivittäin tapahtuu vielä enemmän tai vähemmän pieniä vahinkoja. Tesla on jo oppinut mm. istumaan ja makaamaan, tulee kutsusta luokse, tietää mitä "ei" tarkoittaa (ja yleensä jopa tottelee) sekä yleisesti ottaen tuntuu olevan ihan tyytyväinen elämäänsä.
Tänään jätin Teslan ensimmäistä kertaa yksin kotiin, kun kävin kaupassa. Kun n. 20 minuutin jälkeen tulin takaisin kotiin, Teslan reaktio oli räjähtävä: pentu pomppasi ilmaan haukahtaen, juoksi ympyrää ympärilläni eikä lainkaan tiennyt miten päin pitäisi olla, joten ratkaisuna oli yritys syödä selkäreppuni. Voiko tuon selkeämmin enää sanoa "en voi ymmärtää miten saatoit jättää minut yksin?!" :) Mutta onhan se yksinoleminen koiruuden opittava.
Valokuvaa en tähän hätään pysty laittamaan, mutta myöhemmin sitten.
Työt
Sanoin itseni irti Codebirdin palveluksesta, jossa olin firman pääarkkitehtina. Vähän kaikki asiat olivat menneet alamäkeen siitä lähtien, kun kaverini menetti motivaationsa ja poistui firman palveluksesta: ihmisten asenteet muuttuivat nurjamielisemmiksi, firma teki kiihtyvällä tahdilla tappiota ja väkisin yritettiin laittaa alihankintaprojektiin, jonka edellytyksenä oli jättää kesälomat pitämättä ainakin syyskuuhun asti. Kun sanoin, etten voi perua perheelle jo luvattua ja maksettuakin kesälomamatkaa, niin firman toimitusjohtaja sanoi suoraan, ettei mikään voi olla työtä tärkeämpää. Sanoin, että kyllä voi ja kun toinen vaati tietää notta mikä voisi mahdollisesti olla työtä tärkeämpää, niin vastasin "perhe". Ei tuo siihen oikein mitään osannut vastaan sanoa, mutta kompromissina oli, että tekisin kesälomani ennakolta sisään...
Joten kyllästyneenä työympäristön kurjistumiseen päätin jättää rottana uppoavan laivan. Uusi työ löytyi viikon sisään siitä, kun aloin sitä etsimään ja aloitankin nyt 25.6. hieman yli 100 hengen pelitalossa, joka tekee Internet-rahapelejä ensisijaisesti PAF:lle. Onnistuivat puhumaan minut integraatio-tiimiin, mitä vieläkin vähän ihmettelen, mutta ehkä olen vain vähän kyllästynyt yksinomaan softakehitykseen. Ja tälle tiimille on asetettu mielenkiintoisia tavoitteita, jotka antavat jotain johon määrätietoisesti tähdätä seuraavan reilun vuoden ajan. Nähtäväksi jää mitä sitten sen jälkeen.
Nutrilet -dieetin kokeilu
Tämä sujui yllättävän hyvin: noin viikossa tiputin neljä kiloa jotka ovat pysyneet poissa tähän päivään asti. Suunnitelmissa on seuraavan kuurin aloittaminen lähipäivinä ja tavoitteena päästä viikossa ainakin alle 120 kg:n, mahdollisimman lähelle 115 kiloa.
Potentiaalisten appivanhempien vierailu
Fionnan vanhemmat vierailivat toukokuussa täällä lähes kahden viikon ajan. Lähtiessään sanoivat edelleen hyväksyvänsä minut vaikka ovatkin oppineet tuntemaan minut paremmin, mikä lienee hyvä asia. Pääosin söimme ravintoloissa (pienoinen ihme, että sain pidettyä nuo aikaisemmin tiputettua neljä kiloa poissa), kävimme 48 tunnin risteilyllä Tukholmassa (laivan promenadilla oli iltaisin Moskovan sirkuksen trapetsitaiteilijoiden esitys, jota oli kerrassaan kiehtovaa seurata aivan turvaverkon vierestä) ja vanhemmatkin tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Kaiken kaikkiaan nuo pari viikkoa menivät ihan mukavasti.
Tesla
Meidän nelijalkainen neiti täystuho saapui 28.5. ja on kotiutunut kerrassaan mainiosti. Enimmäkseen tarpeetkin tulee jo tehtyä ulos, mutta melkein päivittäin tapahtuu vielä enemmän tai vähemmän pieniä vahinkoja. Tesla on jo oppinut mm. istumaan ja makaamaan, tulee kutsusta luokse, tietää mitä "ei" tarkoittaa (ja yleensä jopa tottelee) sekä yleisesti ottaen tuntuu olevan ihan tyytyväinen elämäänsä.
Tänään jätin Teslan ensimmäistä kertaa yksin kotiin, kun kävin kaupassa. Kun n. 20 minuutin jälkeen tulin takaisin kotiin, Teslan reaktio oli räjähtävä: pentu pomppasi ilmaan haukahtaen, juoksi ympyrää ympärilläni eikä lainkaan tiennyt miten päin pitäisi olla, joten ratkaisuna oli yritys syödä selkäreppuni. Voiko tuon selkeämmin enää sanoa "en voi ymmärtää miten saatoit jättää minut yksin?!" :) Mutta onhan se yksinoleminen koiruuden opittava.
Valokuvaa en tähän hätään pysty laittamaan, mutta myöhemmin sitten.
Työt
Sanoin itseni irti Codebirdin palveluksesta, jossa olin firman pääarkkitehtina. Vähän kaikki asiat olivat menneet alamäkeen siitä lähtien, kun kaverini menetti motivaationsa ja poistui firman palveluksesta: ihmisten asenteet muuttuivat nurjamielisemmiksi, firma teki kiihtyvällä tahdilla tappiota ja väkisin yritettiin laittaa alihankintaprojektiin, jonka edellytyksenä oli jättää kesälomat pitämättä ainakin syyskuuhun asti. Kun sanoin, etten voi perua perheelle jo luvattua ja maksettuakin kesälomamatkaa, niin firman toimitusjohtaja sanoi suoraan, ettei mikään voi olla työtä tärkeämpää. Sanoin, että kyllä voi ja kun toinen vaati tietää notta mikä voisi mahdollisesti olla työtä tärkeämpää, niin vastasin "perhe". Ei tuo siihen oikein mitään osannut vastaan sanoa, mutta kompromissina oli, että tekisin kesälomani ennakolta sisään...
Joten kyllästyneenä työympäristön kurjistumiseen päätin jättää rottana uppoavan laivan. Uusi työ löytyi viikon sisään siitä, kun aloin sitä etsimään ja aloitankin nyt 25.6. hieman yli 100 hengen pelitalossa, joka tekee Internet-rahapelejä ensisijaisesti PAF:lle. Onnistuivat puhumaan minut integraatio-tiimiin, mitä vieläkin vähän ihmettelen, mutta ehkä olen vain vähän kyllästynyt yksinomaan softakehitykseen. Ja tälle tiimille on asetettu mielenkiintoisia tavoitteita, jotka antavat jotain johon määrätietoisesti tähdätä seuraavan reilun vuoden ajan. Nähtäväksi jää mitä sitten sen jälkeen.