Mar 10, 2007 18:16
Teki mieli pohtia asioita. Havaitsin, että se ei onnistu, joten päätin kirjoittaa jormaan.
Kaikille tulee varmaan silloin tällöin olo että mikään ei yhteiskunnassa onnistu. Verot ovat liian suuria, byrokratia tekee sinusta pienet, kirkuvan numeron ja poliitikot tuntuvat olevan kaikki samanlaisia. Suuryhtiöt imevät sinut kuiviin ja yhteiskunta paiskaa sinut kuihtuneena luurankona "työkyvyttömänä".
Mutta huoli pois! Seuratkaa minua, ja minä teen Suomesta maanpäällisen paratiisin. Näin se toimii:
Ensin suljetaan kaikki poliitikot kesk... siis hallintoleireille. Täytän Eduskunnan vyötiäisillä ja korppikotkilla, mutta koska mikään ei tämän muutoksen myötä muutu, lakkautan parlamentarismin ja julistan itseni Suomen yksinvaltiaaksi. Rakennan korkean norsunluutornin jotten kuulisi kansalaisten vastalauseita. Mitäs menivät päästämään minut vauhtiin.
Seuraavaksi pistän todelliset uudistukset voimaan. Raha ja uskonto lakkautetaan, koska ne ovat kaksi äärimmäistä pahaa jotka erottavat kansan ja tekevät tavallisista kansalaisista raivoavia raadonsyöjiä. Samalla karkoitan suuryhtiöt pois Suomesta. Hus paha metsään. Lakkautan kaiken niin, että Suomessa on kaikki työttömiä, joten voin jokaiselle säätää jotain tehtävää.
Laitan kaiken pyörimään niin, että yksilö saa tehdä niin vähän töitä kuin haluaa, mutta joutuu elämään pahvilaatikossa leivällä, omenalla ja vedellä. Kaikki ne, jotka tekevät enemmän töitä, saavat valita pahvilaatikonsa koon.
Kansaa hallitsen etuoikeutetulla poliisivallalla joka tunkee teräviä esineitä kapinallisten nenään. Kuolemanrangaistuksia ei anneta, mutta kuolemanrangaistuksen tilalla on rangaistuksena terävän esineen tunkeminen hänen anukseensa. Koska kuluja ei mene mihinkään turhaan, ympäristön kourmitus vähenee minimiin. Edes jätteidenhuoltoa ei tarvitse ylläpitää, sillä postitamme roskamme ja ulosteemme Ruotsiin. Postilaitoksen korvaa tykistöpatterit.
Näin Suomi on paratiisi. Kaikki ovat samanarvoisia ja luonto ei kuormitu. Äärimmäiset vasemmistolaiset ja vihreät ihanteet toteutuvat. Kun minulla on kivaa, kaikilla on kivaa, vai mitä?
politiikka