(no subject)
Olipas ensimmäistä kertaa talvitakki päällä koulussa! Ja oli lämmin, huh huh, kuuma oikeastaan. Aamulla oli varmaan pari astetta pakkasta, mutta oltiin aikataulusta vähän myöhässä eikä odotettu bussia kuin puoli minuuttia. Paksun untuvatakin alla oli siis t-paita ja puolihihainen neule, eli ei mitään toppakamppeita. Bussimatka olikin ihan kauhean tukala, jostain syystä siellä oli kauhean lämmin ja toppavaatteissahan se toki oli ihanaa. Oli kyllä hienoa, ettei paleltanut, mutta ei se kuumakaan nyt hyvä ole! Ja tuo takki on niin paksu ettei sitä oikein ole kätevä kuljetella koko päivää mukana, näillä kun ei naulakoita täällä ole kuin nimeksi ehkä kymmenelle takille... Mutta niin, joko pitää lähteä talvitakin hakuuseen tai sitten pärjäillä noilla takeilla, mitä nyt on.
Feilasin tänään taas oman äidinkieleni kanssa. En muistanut, mikä "ikkunalauta" oli suomeksi (ja näköjään vieläkin vaikeuksia...). Ja kirjoitin kuitenkin ihan suomenkielistä tekstiä ja olin suomelle virittäytynyt. Muistin vain, että "ikkuna..." jotain, saksaksihan se kuuluu, että "Fensterbank". Koetin jotenkin "ikkunapankkia" vääntää, mutta jotenkin se ei sitten oikealta kuulostanutkaan. Noh.
Sitten vielä, pikkusisko tuossa äsken mesen kautta kysyi, että olenko kirjoittanut tahallani väärin vai onko tullut kirjoitusvirhe tässä tapauksessa: "Olinkin sänkyssä sitten ennen kahtatoista." Noh, en ensin edes tajunnut, että mikä tuossa muka vikana on... en olisi ikinä uskonut, että alkaisin tehdä mokia suomessa. Huomaan myös aina kirjoittavani "alkaisin tekemään", eli ihan päin kuusta.
Jooh. Piano menee eteenpäin. Nikolaikin tahtoisi nyt minut adoptoida. Olisiko laskujeni mukaan kolmas tarjous, tämä alkaa olla jo aika hauskaa. Äitin karkkipaketista yksi pussi lumipanttereita jo naamaan vedetty, ai että teki hyvää... Tänään oli maantiedon koe, hah. Tein kaksi tehtävää kolmesta, kun kolmatta en ymmärtänyt. Ja varmaan ensimmäisenkin ihan päin prinkkalaa. Tosi rauhoittavaa tehdä kokeita ilman stressiä. Vielä neljä päivää ja lomalle! Parturikin olisi tässä jossain vaiheessa viikkoa.
Hei, katsastakaapa tätä: webkuvaa Holzhausta. Tuonne oon siis lähdössä 19. päivä eli lauantaina joululomalle. On siellä jonkun verran lunta! Tarkoituksena olisi hiihtää ja lasketella oikein olan takaa (te kaikkihan tiedätte, kuinka ahkera hiihtäjä olen!). Eiku oikeesti olen todella innoissani tuosta ulkoilumahdollisuudesta, kaipaan lunta ja kylmää. Tuolla ollaankin sitten suunnilleen kaksi ja puoli viikkoa eikä netteily silloin ole yhtä ahkeraa, vaikka meillä netti mukana onkin (Evi hommaa, tahtoo toki itsekin Hendrikin kanssa päästä juttusille).
Feilasin tänään taas oman äidinkieleni kanssa. En muistanut, mikä "ikkunalauta" oli suomeksi (ja näköjään vieläkin vaikeuksia...). Ja kirjoitin kuitenkin ihan suomenkielistä tekstiä ja olin suomelle virittäytynyt. Muistin vain, että "ikkuna..." jotain, saksaksihan se kuuluu, että "Fensterbank". Koetin jotenkin "ikkunapankkia" vääntää, mutta jotenkin se ei sitten oikealta kuulostanutkaan. Noh.
Sitten vielä, pikkusisko tuossa äsken mesen kautta kysyi, että olenko kirjoittanut tahallani väärin vai onko tullut kirjoitusvirhe tässä tapauksessa: "Olinkin sänkyssä sitten ennen kahtatoista." Noh, en ensin edes tajunnut, että mikä tuossa muka vikana on... en olisi ikinä uskonut, että alkaisin tehdä mokia suomessa. Huomaan myös aina kirjoittavani "alkaisin tekemään", eli ihan päin kuusta.
Jooh. Piano menee eteenpäin. Nikolaikin tahtoisi nyt minut adoptoida. Olisiko laskujeni mukaan kolmas tarjous, tämä alkaa olla jo aika hauskaa. Äitin karkkipaketista yksi pussi lumipanttereita jo naamaan vedetty, ai että teki hyvää... Tänään oli maantiedon koe, hah. Tein kaksi tehtävää kolmesta, kun kolmatta en ymmärtänyt. Ja varmaan ensimmäisenkin ihan päin prinkkalaa. Tosi rauhoittavaa tehdä kokeita ilman stressiä. Vielä neljä päivää ja lomalle! Parturikin olisi tässä jossain vaiheessa viikkoa.
Hei, katsastakaapa tätä: webkuvaa Holzhausta. Tuonne oon siis lähdössä 19. päivä eli lauantaina joululomalle. On siellä jonkun verran lunta! Tarkoituksena olisi hiihtää ja lasketella oikein olan takaa (te kaikkihan tiedätte, kuinka ahkera hiihtäjä olen!). Eiku oikeesti olen todella innoissani tuosta ulkoilumahdollisuudesta, kaipaan lunta ja kylmää. Tuolla ollaankin sitten suunnilleen kaksi ja puoli viikkoa eikä netteily silloin ole yhtä ahkeraa, vaikka meillä netti mukana onkin (Evi hommaa, tahtoo toki itsekin Hendrikin kanssa päästä juttusille).