(no subject)
Matkakertomuksen toinen osa (eka osa täällä). Tällä kertaa vuorossa perjantai. Olkaapa hyvät.
Perjantai 16.9.
Serious illness or death must be reported to the Hotel Reception (no burying anybody in the carpark - it takes up valuable spaces)...
Heräsin puoli seitsemän aikoihin ja valtasin ensimmäisenä suihkun itselleni. Muut vielä jatkoivat hetken pidempään uniaan. Puoli kahdeksan aikoihin lähdimme koko porukka aamupalalle. Tarjolla oli vaikka mitä, mutta itse tyydyin syömään vain leipää, hedelmiä ja tuoremehua. Juuri ennen matkaa olin nimittäin lukenut Starfuryn foorumilta, että Blackpoolissa on conien aikoihin ollut ikävän paljon ruokamyrkytystapauksia. Päätin siis olla aika varovainen syömisissäni. Plus tietenkin se, että olen muutenkin aika tarkka siitä mitä suostun syömään. Piksan ja Villen kanssa kannettiinkin isot kasat nuudeleita, myslipatukoita ja tonnikalaa mukanamme suomesta jotta on jotain mitä varmasti uskaltaa syödä. :) Piksa, Heli ja Ville kyllä maistelivat aamupalalla makkaroita, pekonia ja muita härpäkkeitä, mutta minä jätin suosiolla väliin. Söimme kaikessa rauhassa ja puoli yhdeksän aikoihin jakauduimme kahteen porukkaan, Helin ja Villen lähtiessä käymään kaupassa ja minä lähdin Piksan mukaan, kun hänen piti ilmoittautua stewardiksi (hän siis auttoi tapahtuman järjestäjiä läpi viikonlopun milloin missäkin pienissä jutuissa). Piksa päätyi vahtimaan yhtä ovea josta ei saanut päästää kulkemaan muita kuin hotellin henkilökuntaa ja tapahtuman järjestäjiä. Hengailin siinä sitten Piksan seurana ja yhdessä tehtiin suunnitelmia siitä, että keiden nimmareita aikoisimme ostaa ja keiden kanssa haluaisimme yhteiskuvaan. Välillä kävin pyörimässä ympäri hotellia ja ostin sekä itselleni, että Piksalle liput kuvaan Danny Strongin kanssa. Jossain välissä kävin myös rekisteröitymispöydän luona pyörimässä ja heillä oli myynnissä Andy Hallettin ja James Marsterssin nimmareita. Hetken aikaa vain ihailin Andyn nimmarilla varustettua kuvaa ja myyjän ei tarvinnut kuin hieman suostutella ja päädyin ostamaan sen 15 punnalla. Luoja, että olen helppo...
Joskus yhdentoista aikoihin siirryin main halliin Helin, Villen, Annan, Empun, Heidin ja Kristan seuraan odottamaan Danny Strongin Q&A:ta jonka oli tarkoitus alkaa kahdentoista aikoihin. Jotain puoli tuntia ennen suunnitellun Q&A:n alkamista pärähtivät hotellin palohälyttimet soimaan ja jouduimme kaikki siirtymään ulos hotellista. Kyseessä oli kuitenkin väärä hälytys ja muutaman minuutin päästä pääsimme takaisin saliin.
Emme edes menettäneet hyviä paikkojamme vaan pääsimme takaisin lähelle lavaa istumaan. Odotellessamme Dannya lavalle naureskelimme screenillä näkyville ohjeille joiden joukossa mm. neuvottiin kuolemantapauksen sattuessa ottamaan yhteyttä hotellin respaan ja sanottiin, että ruumiita ei saa haudata parkkipaikalle, koska se vie arvokasta tilaa.
Esimerkkejä järkkäreiden huumorintajusta. :)
Hieman jälkeen kahdentoista lavalle ilmaantui, tapahtuman järjestäjä, Séan Harry ja hän toivotti tervetulleeksi lavalle Danny Strongin. Dannyn kanssa lavalla piti olla Tom Lenk ja Danny useaan otteeseen kyselysessionsa aikana sanoikin "Ladies and Gentlemen, Tom Lenk!" ja jokaisella kerralla odotin, että Tom olisi hypännyt esiin jostain verhoista, mutta eihän niin käynyt. Kyllä tuli pariin otteeseen kirottua ääneen ja myös mielessä sitä, että Tom ja Jonathan menivät sähläämään passiensa kanssa. :| Hemmetin idiootit. Mutta siis niin, takaisin Dannyn Q&A:han. En enää hirveästi muista mitä häneltä kysyttiin. Olisi pitänyt kirjoittaa jo aiemmin muistiin. :( Joku osallistuja ainakin pyysi Dannya laulamaan hänelle onnittelulaulun, koska hänen syntymäpäivänsä oli seuraavalla viikolla. Danny oli juuri aiemmin johonkin kysymykseen vastatessaan maininnut, että hänellä ei ole hyvä lauluääni, mutta oikein hyvältä se kyllä minun korvaani kuulosti. Vaatimattomuus kaunistaa jne.
Danny Strong
Q&A:n loputtua lähdimme Piksan kanssa ostamaan valokuvia nimmareita varten, mutta jonot olivat sen verran kauheat, että päätimme jättää kuvien ostamisen myöhempään. Siirryimme sitten takaisin main halliin kuuntelemaan Potentiaalisten eli Iyari Limonin, Indigon ja Felicia Dayn Q&A:ta ja hetken sitä kuunneltuamme lähdimme jonottamaan yhteiskuvaan Dannyn kanssa. Tässä vaiheessa jännitti ensimmäisen kerran kunnolla koko reissun aikana. Olin menossa kuvaan "Jonathanin" kanssa. Tilanne oli kuitenkin hyvin nopeasti ohi ja sen jälkeen ei sitten meinannutkaan paperit pysyä käsissä, kun kädet tärisivät sen verran pahasti. :) Kuvan ottamisen jälkeen ehdittiin vielä kuuntelemaan loput Potentiaalisten Q&A:sta. He mm. naureskelivat Sarah Michelle Gellarin erikoista huumorintajua. Kerran hän oli sanonut jollekin kuvauspaikalla, että hänen aviomiehensä hakkaa häntä (Sarahilla oli ilmeisesti ollut tuolloin jotain meikattuja mustelmia naamassa tms.). Freddie varmaan kiitellyt, kun on kuullut tuosta. :D Lisäksi Sarah oli kuulemma suunnitellut "kidnappaavansa" Freddien uuden moottoripyörän ja katsovansa sitten vierestä kuinka mies panikoi pyöränsä kohtaloa. Lisäksi saimme kuulla kuinka Potentiaalisten tuolit olivat olleet kaaaaukana kuvauspaikasta. Iyari myös tuntui olevan hieman "katkera", koska Felician hahmo Vi oli saanut Chosenissa liikkeen joka oli alun perin tarkoitettu Kennedylle. Kaiken kaikkiaan näiden kolmen jutustelua oli ilo seurata. Sen verran hyvin tulivat lavalla toimeen ja kaikki vaikuttivat oikein herttaisilta ihmisiltä (mitä he olivatkin, kuten sain vielä monesti viikonlopun aikana huomata).
Iyari, Felicia ja Indigo
Sitten katkeaakin filmi. Ei niin mitään käsitystä, että mitä ollaan tehty tuon Q&A:n jälkeen. Ilmeisesti vain hengailtu muutama tunti. Dealers Room aukesi neljän aikoihin ja suuntasimme porukalla sinne. Minä olin edelleen ärsyyntynyt siitä, että Tom ja Jonathan peruivat tulonsa joten käytin heidän nimmareihinsa ja valokuviinsa budjetoidut rahat Summer Glaun ja Nathan Fillionin nimmarikuviin. En edes viitsi mainita paljon ne maksoivat... Olen vain onnellinen siitä, että jätin Jewel Staiten nimmarin ostamatta, kun ensin meinasin napata senkin mukaani. En onneksi ollut ainoa, joka teki heräteostoksia; Piksa päätyi ostamaan Nicholas Brendonin nimmarin. Sitten menimme jo valmiiksi jonottamaan seuraavan päivän yhteiskuvia varten lippuja.
Jonotusta...
Piksa oli ostanut Dealers Roomissa käydessämme kolme pakettia keräilykortteja ja ajattelin, että sellaisia voisi olla kiva saada joten lähdimme uudelleen käymään siellä, koska lipunmyynnin oli tarkoitus aueta vasta tunnin päästä. Ehdin valita kolme pakettia keräilykortteja (Buffyn 7. kausi, X-Files: Connections ja X-Files: Fight the Future), kun Heli ilmaantui paikalle kertomaan, että lipunmyynti alkoikin jo, koska jonottajia oli ollut sen verran paljon. Kiirehdimme sitten takaisin ja monien mutkien jälkeen saimme ostettua liput kuviin Clare Kramerin, Elisabeth Harnoisin, Armin Shimermanin, Potentiaalisten ja Clemin (!!!) kanssa. Liput saatuamme siirryimme huoneeseemme syömään ja lepäämään muutamaksi tunniksi.
Takana: Emppu, Piksa ja minä. Edessä: Heli, Anna ja Ville.
Palasimme main halliin joskus yhdeksän aikoihin, kun avajaisseremonia alkoi. Clare Kramer esitteli kaikki paikalla olleet vieraat ja Robia La Morten ilmaantuessa lavalle tulivat ensimmäiset kyyneleet silmiin koko tapahtuman aikana. Ilmeisesti se Buffyn 2. kausi on sitten todellakin minulle niin rakas, että "Jenny Calendarin" näkeminen livenä sitten vaikutti kaikista suurimmin.
Avajaisseremonian jälkeen alkoi disco jossa näyttelijät hengailivat osallistujien joukossa. Iyari ilmaantui istumaan tyhjään pöytään lähellemme ja päädyimme sitten juttelemaan hänen kanssaan. Yllättävää oli, että osasin jopa puhua englantia enkä jäätynyt aivan täydellisesti tuossa tilanteessa. Muutenkin tuli kyllä viikonlopun aikana huomattua, että näyttelijöiden kanssa puhuessa ei ollut koskaan mitään ongelmia, mutta tavallisten brittien kanssa sitäkin enemmän. Ne puhuvat aivan omaa kieltään. Ei niitä voi ymmärtää. :D Enkä edes ollut ainoa meidän porukasta, joka oli tätä mieltä. Mutta juuh, takaisin asiaan. Iyari oli aivan innoissaan kuullessaan, että suomesta asti oli tullut ihmisiä paikalle. :) Halasimme häntä ja hetken meidän kanssa vielä juteltuaan lähti hän hakemaan itselleen juotavaa. Illan aikana ehdimme myös kummastella sitä kuinka britit parin kappaleen aikana sekosivat aivan täysin ja vetivät tansseja rivissä lattialla. Myöhemmin viikonlopun aikana sitten selvisi, että tanssit olivat tuttuja aiemmista Starfuryn tapahtumista ja siksi kaikki (paitsi me :D) osasivat ne. Ei mitään muistikuvaa, että mihin aikoihin menimme nukkumaan. Olisiko ollut yhdeltä? Iltabileiden oli tarkoitus kestää joka yö kahteen asti, mutta hotelli oli unohtanut uusia anniskelulupansa joten lopetus tulikin sitten aina tuntia aikaisemmin. Liitänpä tähän vielä muutaman kuvan ja menen nukkumaan. Jatkoa tarinalle tulee toivottavasti jo huomenna jos vain ehdin kirjoitella.
Emppu sekä Ville ja Piksan peruukki :D
Piksa ja minä
Krista ja Heidi
Kaikista tässä osassa käytetyistä kuvista kiitokset Helille ja Piksalle. :)
Perjantai 16.9.
Serious illness or death must be reported to the Hotel Reception (no burying anybody in the carpark - it takes up valuable spaces)...
Heräsin puoli seitsemän aikoihin ja valtasin ensimmäisenä suihkun itselleni. Muut vielä jatkoivat hetken pidempään uniaan. Puoli kahdeksan aikoihin lähdimme koko porukka aamupalalle. Tarjolla oli vaikka mitä, mutta itse tyydyin syömään vain leipää, hedelmiä ja tuoremehua. Juuri ennen matkaa olin nimittäin lukenut Starfuryn foorumilta, että Blackpoolissa on conien aikoihin ollut ikävän paljon ruokamyrkytystapauksia. Päätin siis olla aika varovainen syömisissäni. Plus tietenkin se, että olen muutenkin aika tarkka siitä mitä suostun syömään. Piksan ja Villen kanssa kannettiinkin isot kasat nuudeleita, myslipatukoita ja tonnikalaa mukanamme suomesta jotta on jotain mitä varmasti uskaltaa syödä. :) Piksa, Heli ja Ville kyllä maistelivat aamupalalla makkaroita, pekonia ja muita härpäkkeitä, mutta minä jätin suosiolla väliin. Söimme kaikessa rauhassa ja puoli yhdeksän aikoihin jakauduimme kahteen porukkaan, Helin ja Villen lähtiessä käymään kaupassa ja minä lähdin Piksan mukaan, kun hänen piti ilmoittautua stewardiksi (hän siis auttoi tapahtuman järjestäjiä läpi viikonlopun milloin missäkin pienissä jutuissa). Piksa päätyi vahtimaan yhtä ovea josta ei saanut päästää kulkemaan muita kuin hotellin henkilökuntaa ja tapahtuman järjestäjiä. Hengailin siinä sitten Piksan seurana ja yhdessä tehtiin suunnitelmia siitä, että keiden nimmareita aikoisimme ostaa ja keiden kanssa haluaisimme yhteiskuvaan. Välillä kävin pyörimässä ympäri hotellia ja ostin sekä itselleni, että Piksalle liput kuvaan Danny Strongin kanssa. Jossain välissä kävin myös rekisteröitymispöydän luona pyörimässä ja heillä oli myynnissä Andy Hallettin ja James Marsterssin nimmareita. Hetken aikaa vain ihailin Andyn nimmarilla varustettua kuvaa ja myyjän ei tarvinnut kuin hieman suostutella ja päädyin ostamaan sen 15 punnalla. Luoja, että olen helppo...
Joskus yhdentoista aikoihin siirryin main halliin Helin, Villen, Annan, Empun, Heidin ja Kristan seuraan odottamaan Danny Strongin Q&A:ta jonka oli tarkoitus alkaa kahdentoista aikoihin. Jotain puoli tuntia ennen suunnitellun Q&A:n alkamista pärähtivät hotellin palohälyttimet soimaan ja jouduimme kaikki siirtymään ulos hotellista. Kyseessä oli kuitenkin väärä hälytys ja muutaman minuutin päästä pääsimme takaisin saliin.
Emme edes menettäneet hyviä paikkojamme vaan pääsimme takaisin lähelle lavaa istumaan. Odotellessamme Dannya lavalle naureskelimme screenillä näkyville ohjeille joiden joukossa mm. neuvottiin kuolemantapauksen sattuessa ottamaan yhteyttä hotellin respaan ja sanottiin, että ruumiita ei saa haudata parkkipaikalle, koska se vie arvokasta tilaa.
Esimerkkejä järkkäreiden huumorintajusta. :)
Hieman jälkeen kahdentoista lavalle ilmaantui, tapahtuman järjestäjä, Séan Harry ja hän toivotti tervetulleeksi lavalle Danny Strongin. Dannyn kanssa lavalla piti olla Tom Lenk ja Danny useaan otteeseen kyselysessionsa aikana sanoikin "Ladies and Gentlemen, Tom Lenk!" ja jokaisella kerralla odotin, että Tom olisi hypännyt esiin jostain verhoista, mutta eihän niin käynyt. Kyllä tuli pariin otteeseen kirottua ääneen ja myös mielessä sitä, että Tom ja Jonathan menivät sähläämään passiensa kanssa. :| Hemmetin idiootit. Mutta siis niin, takaisin Dannyn Q&A:han. En enää hirveästi muista mitä häneltä kysyttiin. Olisi pitänyt kirjoittaa jo aiemmin muistiin. :( Joku osallistuja ainakin pyysi Dannya laulamaan hänelle onnittelulaulun, koska hänen syntymäpäivänsä oli seuraavalla viikolla. Danny oli juuri aiemmin johonkin kysymykseen vastatessaan maininnut, että hänellä ei ole hyvä lauluääni, mutta oikein hyvältä se kyllä minun korvaani kuulosti. Vaatimattomuus kaunistaa jne.
Danny Strong
Q&A:n loputtua lähdimme Piksan kanssa ostamaan valokuvia nimmareita varten, mutta jonot olivat sen verran kauheat, että päätimme jättää kuvien ostamisen myöhempään. Siirryimme sitten takaisin main halliin kuuntelemaan Potentiaalisten eli Iyari Limonin, Indigon ja Felicia Dayn Q&A:ta ja hetken sitä kuunneltuamme lähdimme jonottamaan yhteiskuvaan Dannyn kanssa. Tässä vaiheessa jännitti ensimmäisen kerran kunnolla koko reissun aikana. Olin menossa kuvaan "Jonathanin" kanssa. Tilanne oli kuitenkin hyvin nopeasti ohi ja sen jälkeen ei sitten meinannutkaan paperit pysyä käsissä, kun kädet tärisivät sen verran pahasti. :) Kuvan ottamisen jälkeen ehdittiin vielä kuuntelemaan loput Potentiaalisten Q&A:sta. He mm. naureskelivat Sarah Michelle Gellarin erikoista huumorintajua. Kerran hän oli sanonut jollekin kuvauspaikalla, että hänen aviomiehensä hakkaa häntä (Sarahilla oli ilmeisesti ollut tuolloin jotain meikattuja mustelmia naamassa tms.). Freddie varmaan kiitellyt, kun on kuullut tuosta. :D Lisäksi Sarah oli kuulemma suunnitellut "kidnappaavansa" Freddien uuden moottoripyörän ja katsovansa sitten vierestä kuinka mies panikoi pyöränsä kohtaloa. Lisäksi saimme kuulla kuinka Potentiaalisten tuolit olivat olleet kaaaaukana kuvauspaikasta. Iyari myös tuntui olevan hieman "katkera", koska Felician hahmo Vi oli saanut Chosenissa liikkeen joka oli alun perin tarkoitettu Kennedylle. Kaiken kaikkiaan näiden kolmen jutustelua oli ilo seurata. Sen verran hyvin tulivat lavalla toimeen ja kaikki vaikuttivat oikein herttaisilta ihmisiltä (mitä he olivatkin, kuten sain vielä monesti viikonlopun aikana huomata).
Iyari, Felicia ja Indigo
Sitten katkeaakin filmi. Ei niin mitään käsitystä, että mitä ollaan tehty tuon Q&A:n jälkeen. Ilmeisesti vain hengailtu muutama tunti. Dealers Room aukesi neljän aikoihin ja suuntasimme porukalla sinne. Minä olin edelleen ärsyyntynyt siitä, että Tom ja Jonathan peruivat tulonsa joten käytin heidän nimmareihinsa ja valokuviinsa budjetoidut rahat Summer Glaun ja Nathan Fillionin nimmarikuviin. En edes viitsi mainita paljon ne maksoivat... Olen vain onnellinen siitä, että jätin Jewel Staiten nimmarin ostamatta, kun ensin meinasin napata senkin mukaani. En onneksi ollut ainoa, joka teki heräteostoksia; Piksa päätyi ostamaan Nicholas Brendonin nimmarin. Sitten menimme jo valmiiksi jonottamaan seuraavan päivän yhteiskuvia varten lippuja.
Jonotusta...
Piksa oli ostanut Dealers Roomissa käydessämme kolme pakettia keräilykortteja ja ajattelin, että sellaisia voisi olla kiva saada joten lähdimme uudelleen käymään siellä, koska lipunmyynnin oli tarkoitus aueta vasta tunnin päästä. Ehdin valita kolme pakettia keräilykortteja (Buffyn 7. kausi, X-Files: Connections ja X-Files: Fight the Future), kun Heli ilmaantui paikalle kertomaan, että lipunmyynti alkoikin jo, koska jonottajia oli ollut sen verran paljon. Kiirehdimme sitten takaisin ja monien mutkien jälkeen saimme ostettua liput kuviin Clare Kramerin, Elisabeth Harnoisin, Armin Shimermanin, Potentiaalisten ja Clemin (!!!) kanssa. Liput saatuamme siirryimme huoneeseemme syömään ja lepäämään muutamaksi tunniksi.
Takana: Emppu, Piksa ja minä. Edessä: Heli, Anna ja Ville.
Palasimme main halliin joskus yhdeksän aikoihin, kun avajaisseremonia alkoi. Clare Kramer esitteli kaikki paikalla olleet vieraat ja Robia La Morten ilmaantuessa lavalle tulivat ensimmäiset kyyneleet silmiin koko tapahtuman aikana. Ilmeisesti se Buffyn 2. kausi on sitten todellakin minulle niin rakas, että "Jenny Calendarin" näkeminen livenä sitten vaikutti kaikista suurimmin.
Avajaisseremonian jälkeen alkoi disco jossa näyttelijät hengailivat osallistujien joukossa. Iyari ilmaantui istumaan tyhjään pöytään lähellemme ja päädyimme sitten juttelemaan hänen kanssaan. Yllättävää oli, että osasin jopa puhua englantia enkä jäätynyt aivan täydellisesti tuossa tilanteessa. Muutenkin tuli kyllä viikonlopun aikana huomattua, että näyttelijöiden kanssa puhuessa ei ollut koskaan mitään ongelmia, mutta tavallisten brittien kanssa sitäkin enemmän. Ne puhuvat aivan omaa kieltään. Ei niitä voi ymmärtää. :D Enkä edes ollut ainoa meidän porukasta, joka oli tätä mieltä. Mutta juuh, takaisin asiaan. Iyari oli aivan innoissaan kuullessaan, että suomesta asti oli tullut ihmisiä paikalle. :) Halasimme häntä ja hetken meidän kanssa vielä juteltuaan lähti hän hakemaan itselleen juotavaa. Illan aikana ehdimme myös kummastella sitä kuinka britit parin kappaleen aikana sekosivat aivan täysin ja vetivät tansseja rivissä lattialla. Myöhemmin viikonlopun aikana sitten selvisi, että tanssit olivat tuttuja aiemmista Starfuryn tapahtumista ja siksi kaikki (paitsi me :D) osasivat ne. Ei mitään muistikuvaa, että mihin aikoihin menimme nukkumaan. Olisiko ollut yhdeltä? Iltabileiden oli tarkoitus kestää joka yö kahteen asti, mutta hotelli oli unohtanut uusia anniskelulupansa joten lopetus tulikin sitten aina tuntia aikaisemmin. Liitänpä tähän vielä muutaman kuvan ja menen nukkumaan. Jatkoa tarinalle tulee toivottavasti jo huomenna jos vain ehdin kirjoitella.
Emppu sekä Ville ja Piksan peruukki :D
Piksa ja minä
Krista ja Heidi
Kaikista tässä osassa käytetyistä kuvista kiitokset Helille ja Piksalle. :)