Jos nillittäjille nillitetään, onko ne toiset sitten supernillittäjiä?
Vittu mulla sitten menee hermot ja kysyn (sadannen kerran) taas, että miksi en jättäydy pois huonosta seurasta, jos se lähinnä vaan aina vituttaa?
Miks mä en hanki ittelleni muita ihmisiä ja elämää?
No se on vähän hankalaa.
Hankalaa on lähinnä kaikki. Ei onnistu mikään, ei. Heikko
(
Read more... )
Oletan, että olet ollut aika raivoissasi kirjoittaessasi tätä entryä. Tästä tulee sellainen olo, että et näe muuta vaihtoehtoa kuin että on ainoastaan ihmisen oma syy, jos on riippuvainen. Musta tässä yhteiskunnassa on ongelmana, että ei tarjota ihmisille keinoja käsitellä omaa pahaa oloaan, että pitää turvautua itselleen vahingollisiin keinoihin. Tyyliin että on helpompi ottaa vitutusrööki/-kännit kuin että huutaisi vaikka pahan olonsa pois. (Okei, sä et ehkä oo hakenut tätä tällä entryllä.)
Kannattaa muistaa myös miettiä, kuka on se, joka vaatii, että tupakasta irti nyt heti. Okei, omaa oloa varmasti helpottaa, että pääsisi kerralla irti. Keväällä lopetin juomisen ja satunnaisen polttamisen eli täten kaikki käyttämäni päihteet. Sitä ennen olin pitkään miettinyt tuota ja kesällä 2007 mulla oli kahden kuukauden tietoinen päihteettömyys. Itse asiassa sun tekstistä tulee ilmi jotain sellaisia ajatuksia, joita on monilla streittareilla. Ehkä en ala purkamaan streittien ajatusmaailmaa nyt tähän, koska kumminkin alat dissailla streittejä lammasmaisina aateihmisinä ;) Tärkeintähän oikeasti on, että ajatteleee omilla aivoillaan ja toimii niin kuin haluaa toimia (mieluusti toisia kunnioittaen; tietty välillä ns. rapatessa roiskuu, mutta tarkoitan, että omaa oloa ei helpoteta vetämällä perhettä turpaan). Joskus tämä oma ajattelu ja toimiminen voivat johdattaa joidenkin skenejen luo eikä kyse ole mistään lammasmaisuudesta tai kategorioihin jumiutumisesta.
Mikä lääke sulla muuten on? Tsemppiä lopettamiseen! Mä oon ite ajattelut noita riippuvuusasioita niin, että jos mä oon ollut muka niin kova mimmi aikoinani kiduttaessani itteeni ruualla, miks en nyt vois olla niin kova mimmi, että parantuisin. Ja ehkä mä taidankin olla niin kova mimmi :) Sussa on varmasti se energia ja raivo, jotka tarvitaan tupakasta irroittautumiseen. Joskus niiden löytämiseen menee vain hetki. Kärsivällisyyttä! Ja siitä seuraavaa onnistumista! You can do it, girl! :)
Reply
Ja kyllä, on ihmisten oma syy, jos hankkiutuu riippuvaiseksi. Rajatapauksia varmasti on, mutta ei varmana ole ainakaan kovin montaa länsimaista ihmistä, joka EI tietäisi, että tupakkaan esim. saattaa jäädä riippuvaiseksi. Jos tietää ja tekee, oma vika.
Minä olen se, joka vaatii irti nyt heti.
Joo todella alan dissailla streittilampaita, bää :). Kyllä mä tajuan tuon skenejutun tavallaan. Ehkä sitä vois verrata tukiryhmään. Elämäntavan tukiryhmään. Riippuu.
Raivo on, saatana, tähän lopettamiseen. Mutta luulen että olen yksi vaikeimmista tapauksista. Niin yllättävän moni kauankin polttanut lopettaa tuosta vaan, kun "kyllästyy", tai voi olla viikkoja polttamatta ongelmitta.
Mulla jo pari tuntia aiheuttaa henkisiä ja fyysisiä oireita. Että ni.
Pakko. Ja kiitos. :) Onneksi olet itse jo kulkenut aikamoisen tien omaa "vapautumistasi" kohti.
Reply
Toisaalta jos haluat irti heti nyt, ehkä sun pitää tehdä se sitten :) Jos sua pelottaa keuhkos, sä viet vaikka ittes läpi harmaan kiven irti siitä tupakasta. Tosin riippuvuuksissa on, että se on kuitenkin riippuvuus, josta ei kerta napsautuksella useinkaan pääse irti. Joo, raivolla pääsee pitkälle. Toiset ovat suositelleet, että aina kun tekee mieli röökiä, pitää syödä porkkana tjsp.
Joo, on tässä vielä hieman kuljettaa vapaaksi irti jostain vitun vittu vittu vaa'asta jne. Tosin enpä mä sillä koko ajan ramppaa mut silti...
Ei muuta kuin raivolla eteenpäin! Ja jos sulla on jokin sulle mielekäs raivo levy, pistä se soimaan.
Sitten kun oot ollut polttamatta vaikka 2 kk, osta ittelles jotain palkinnoks :) Toisilla toimii. Sit ku mulla tulee puol vuotta viimeisistä kovimmista (tosin yksittäisestä mut silti) vamoilusta, mä juhlin sitä jotenkin :)
t. Raivo-Sanna
Reply
Leave a comment