Tänään on hyvä päivä
Typerästi ahdistaa, kun muutamat pitkään seurustelleet kaverit on eronneet ihan viime aikoina. Mietin, onko tähdet nyt siihen jotenkin otollisessa asennossa.
Mutta nyt menee hyvin. Ehkä sillä on tekemistä asian kanssa, että en ole hetkeen juonut. Oikeasti viime känneistä on ehkä viikko, mutta selvä viikonloppu oli piristävää.
Olen tajunnut, että juon liikaa (en siis enempää kuin muutkaan täällä, mutta nämä juokin ihan helvetisti), ja näissä piireissä käsitys niistä määristä hämärtyy. Ja kun mulle se ei taida sopia. Luulen että mun pää voisi paremmin ja mielialat ei heittelisi enkä olisi niin ärtyisä, jos joisin vaikka kerran kuussa.
Ajattelin nyt yrittää kerran kahdessa viikossa -meininkiä. Eikä se tarkoita että sitten pitää vetää tolkuttomat perseet. Mutta miten sitten päiväkaljojen kanssa, eli että saako mennä "yksille" silloin tällöin? Onko se hyvä? Täytyy miettiä.
Pitäisi lukea huomiseen espanjan tenttiin, mutta olen viettänyt aamupäivän Kummeleita katsellen, tiskasinkin.
Kohta voisi saada kirjan käteen.
Vähän pelottaa, kohta pitää aloittaa operaatio Tupakan nujerrus.
En tiedä yhtään mitä tapahtuu, millainen olen ja miltä tuntuu kun lääkitys alkaa. Moni sanoo, että lääkkeen kanssa se on tosi helppoa. Mutta onko? Jos on, luulen että olo voi olla aika sekava ainakin jonkin aikaa.
Tämän on pakko onnistua, koska on pakko, vaikken ole ollenkaan valmis. Liiasta siinä luopuu.
Mutta nyt menee hyvin. Ehkä sillä on tekemistä asian kanssa, että en ole hetkeen juonut. Oikeasti viime känneistä on ehkä viikko, mutta selvä viikonloppu oli piristävää.
Olen tajunnut, että juon liikaa (en siis enempää kuin muutkaan täällä, mutta nämä juokin ihan helvetisti), ja näissä piireissä käsitys niistä määristä hämärtyy. Ja kun mulle se ei taida sopia. Luulen että mun pää voisi paremmin ja mielialat ei heittelisi enkä olisi niin ärtyisä, jos joisin vaikka kerran kuussa.
Ajattelin nyt yrittää kerran kahdessa viikossa -meininkiä. Eikä se tarkoita että sitten pitää vetää tolkuttomat perseet. Mutta miten sitten päiväkaljojen kanssa, eli että saako mennä "yksille" silloin tällöin? Onko se hyvä? Täytyy miettiä.
Pitäisi lukea huomiseen espanjan tenttiin, mutta olen viettänyt aamupäivän Kummeleita katsellen, tiskasinkin.
Kohta voisi saada kirjan käteen.
Vähän pelottaa, kohta pitää aloittaa operaatio Tupakan nujerrus.
En tiedä yhtään mitä tapahtuu, millainen olen ja miltä tuntuu kun lääkitys alkaa. Moni sanoo, että lääkkeen kanssa se on tosi helppoa. Mutta onko? Jos on, luulen että olo voi olla aika sekava ainakin jonkin aikaa.
Tämän on pakko onnistua, koska on pakko, vaikken ole ollenkaan valmis. Liiasta siinä luopuu.