(Untitled)
Tummeneeko nämä postaukset jatkuvasti? Pitäiskö koittaa kirjoittaa jotakin iloista päältä pakkeloitua kaketta? Onpas taas ollut päivä, eli toinen päivä pakotetulla "sairaslomalla" jonka terapeutti määräsi jo ennenkuin istuin mustavivahteiseen sinisellä kankaalla pehmustettuun tuoliin. Jotenkin kaikki vastaanotot on aina niin suomalaisia puitteineen
( Read more... )
Comments 4
Minä olen miettinyt, pitäisikö siitä jotenkin tuntea syyllisyyttä että menee lähes jatkuvasti alamäkeä kaikki. Tunnen syyllisyyttä, tahdoinpa tai en. Ei kenelläkään mene elämässä aina hyvin, toiset vain esittävät että menevät. On liian haavoittavaa näyttää muille, jos ei pärjää. Monesti ahdingossa tulee kuviteltua että muilla on paremmin, vaikkei se ole niin. Se on lähes yksinomaan kiinni siitä, miten itse siihen asennoituu.
Jaksaminen on kyllä aika vaikeaa, jos kerta toisensa jälkeen tulee kengästä päähän. Onko elämä sitten vain niin epäreilua, että toiset vain ovat epäonnistujia ja toiset niitä onnistujia?
Reply
Reply
"Joka päivä näkee puku päällä käveleviä edustavia ja kiireisen näköisiä ihmisiä kun pyöräilen kotiin, ja sitä jää miettimään että "Miten tuokin ja miksi en minä?""
Mitä tarkoitat tällä? Luulen ymmärtäväni perimmäisen pointin, koska itsekin saattaisin sanoa noin, mutta haluan silti tarkemmin tietää, mitä haet tällä. Mitä sinä sitten haluat elämältä? Onko mielestäsi elämänlaatu parempi, jos on hyväpalkkainen duuni ja statusta ja kaikki rullaa tasaisesti?
Vaikka saisit sen kaiken, onko se sen arvoista ja tekisikö se sinua onnelliseksi?
Huolimatta siitä, että on lukuisia pinnallisia ja materialistisia asioita joita me kaikki tavoittelemme, sisäinen rauha on ainoa asia joka saa meidät todella voimaan hyvin. Ja sitä sisäistä rauhaa ei voi millään ostaa.
Okei, kohtuullinen toimeentulo auttaa asiaa :>
Reply
Reply
Leave a comment