Ai tuskaa
Tämä tietty fiilis on nyt vaan niin sietämätön, että olen ihan syystä yritänyt vältellä sitä tässä lyhyen elämäni aikana. Kaikki on mukavaa ja selkeää kun on yksinäinen; ajatukset pysyy kirkaana, energia suuntautuu hyödyllisiin hommiin ja elämä on noin yleensä mukavan mutkatonta. Nyt musta tuntuu, että mä kävelen jonkinlaisessa usvapilvessä, keskittyminen hankaloituu ja olo on älyttömän pöljä koko ajan.
Onneksi se on sentään tosi ihastuttava tyyppi.
Nyt, että ajatukset pysyisi muualla, ajattelin jakaa loppunaikojen kunniaksi "pisin meselogi" -palkinnot. (siis tämän vuoden lopunaikojen, ei mitään dramaattisempaa ihmiset.)
sija 1: Johanna, ylivoimaisesti. Mikä on sikäli hassua, että olen viimeaikoina ollut niukan tuntuisesti yhteyksissä.
sija 2: Karo, lyhyitä keskusteluja mutta paljon.
sija 3: Markus, mikä on myöskin hassua, en mä muista tämän kanssa niin paljon puhuneeni. Täytyy tavata tämä kaveri joskus elävässä elämässä
sija 4. Helena, vasta täällä, pitää pitää enemmän yhteyttä perheenjäseniin.
sija 5. Antti A. mun kurssilta, outoa, kun en muista näin paljon puhuneeni sen kanssa.
Noniin nyt poistun tekemään joulujuttuja. Hyvää keskitalven juhlaa ja Jessen syntymäpäivää kaikille, mikäli en sitä mitään muuta kautta saa toivotettua.