100 years of universal suffrage in Finland
"One hundred years ago, Finnish women became the first in the world to have unrestricted rights both to vote and to stand for parliament." (From BBC's article Finland's trailblazing path for women.) New Zealand was the first nation to give women right to vote in 1893 but women were not eligible to stand for parliament until 1919. Many European countries were not as quick to catch up - women got the right to vote in France in 1948 and in Switzerland in 1971.
In the first parliamentary elections in Finland after the new law, in March 1907, 19 women were elected into parliament. Even before that, one incredibly important step toward creating an equal society was taken in 1866, when children of both genders and of all social classes were allowed to attend school. Another big step was taken in 1930, when a new law was passed that ended the husband's rule over his wife. Before that, if for example a woman wanted to form a company, the company and its profits were legally the property of her husband. Here's a few other accomplishments of Finnish feminists, which we nowadays take for granted: the right to enter a restaurant when not accompanied by a man, the right to wear trousers at the university, the right to keep one's own surname in marriage, the right to birth-control and abortion, and the right to become a priest, a position wich has been open for women in Finland for 20 years now.
We now take our right to vote for granted, but it was a long struggle to get it, and there was even an anti-suffragism movement in the late 19th century. But what really baffled me, was that I recently found a website which hosts a petition to Repeal the Nineteenth Amendment, which in plain English means "take away the right to vote from women". This petition was created in 1998, and the site was last updated in 2005! I think the site is made by some crazy people, but what really freaks me out is the article they have about former US senator Kay O'Connor:
Although she does vote, Kay O'Connor said that if men had been protecting the best interests of women, then women would not be forced to cast ballots and serve in the state legislature. Instead, they could stay home, raise families and tend to domestic duties, she said.
O'Connor, the Senate's vice chairman of the elections and local government committee, said she could not help celebrate the 81-year-old piece of legislation, even though it gave her a statewide soapbox to share her views on everything from tax policy to school vouchers.
Asked if she supports the 19th Amendment, the Republican lawmaker responded: "I'm an old-fashioned woman. Men should take care of women, and if men were taking care of women (today) we wouldn't have to vote.
If the measure were up for ratification today, she said, she would not support it.
Read the whole shit here. I think it's mind-boggling that she is against a system that allowed her to become a senator in the first place.
Even though people who'd go that far a fortunately rare today, it's sad to notice how many people are still against equality. Everywhere I turn, I hear opinions that put women down. (Which means I should really stop surfing the net, because the biggest idiots are here...)
Back to more positive aspects. The centennial of women's suffrage in Finland has spawned many new books, and there was an article about it in today's newspaper. The complete article was only published in the digital version of the newspaper, but you can read a much shortened version for free at their website:
Naiskirjallisuutta tulvi kauppoihin äänioikeuden juhlavuonna
Helsingin Sanomat has also made a really cool website about the women's movement in Finland, with lots of old photos: Taistelevat siskot.
Juhlavuoden kirjasatoa
Lähde: HS: Suomen naisen ponnistuksia vuoden kirjasadossa (digilehdestä)
Katarina Eskola: Annan aika - erään papinrouvan keskeneräinen elämä (WSOY). Tutkimusretki vanhempien ja suvun vaiheisiin jatkuu, keskiössä nuorena kuollut Anna Lydia Haavio ja ympärillä kuohunut 1900-luvun alun Suomi.
Minna Hagner ja Teija Försti: Suffragettien sisaret (Unioni Naisasialiitto). 1892 perustetun naisliiton historiikissa suomalaisen feminismin historiaan nivoutuu yhteiskunnallinen muutos sortokausista hyvinvointivaltion rapautumiseen.
Anu Hakala: Housukaartilaiset (Like). Historiantutkija seuraa Maarian pitäjän punaisen naiskomppanian vaiheita kansalaissodassa.
Onerva Hintikka ja Kirsti Häppölä: Tuntematon emäntä - kotirintama kertoo (Maahenki). Marttaliiton ja sosiologien kyselytutkimukseen perustuva antologia sota-ajan emäntien työstä.
Laila Hirvisaari: Myrskyn edellä (Otava). Imatra-sarjan toisessa osassa päästään vuoden 1906 vaalilain uudistukseen.
Eeva Hurskainen: Sisar Cecilia - hyvä ihminen (Kirjapaja). Elämäkerta Cecilia Blomqvistista, joka teki sosiaalityötä Helsingin Punavuoressa 1800-luvun lopulla.
Matti Kalliokoski: Ei kenenkään sankari (WSOY). Sosialistipoliitikko Hilja Pärssisen elämäntarina.
Tiina Kinnunen: Kiitetyt ja parjatut - lotat sotien jälkeen (Otava). Jatkoa kirjasarjaan, joka katsoo järjestöä naishistorian näkökulmasta ja purkaa myyttejä.
Anna Kortelainen: Naisen tie - L. Onervan kapina (Otava). 1900-luvun alun naishistoriaa kapinallisen kirjailijan tuotannon ja elämäntarinan kautta.
Minna Kulkki (toim.): Kotiapulaiset (SKS). Keruun tuloksena syntynyt antologia, jossa kertovat niin kotiapulaiset kuin heidän työnantajansa ja hoivaamansa lapsetkin.
Margareta Mickwitz, Elisabeth Nordgren ja Agneta von Essen (toim.): 100 år av jämställdhet? (Sahlgrens). Yhdistys 9:n neljäkymmenvuotishistoria. Mies- ja naistutkijat pohtivat tasa-arvon kehitystä ja nykytilaa Suomessa.
Anna Moring (toim.): Sukupuolen politiikka / Kön och politik / Politics of gender (Otava). Äänioikeuden juhlavuoden kunniaksi tehty artikkelikokoelma naisen ja naisliikkeiden asemasta Suomessa.
Enni Mustonen: Lipunkantajat (Otava). 1900-luvun alun Suomesta kertovan romaanisarjan kolmannessa osassa taistellaan ensin naisten äänioikeuden puolesta ja käydään sitten eduskuntavaalikampanjaa.
Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (toim.): Työteliäs ja uskollinen - naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (SKS). Tutkijat jäljittävät naisten "kadonnutta" työtä halki vuosisatojen. 1900-luvulle asti naisten yleisin palkkatyö oli välillä hävitä, mutta tekee taas paluuta.
Irma Sulkunen, Maria Lähteenmäki ja Aura Korppi-Tommola: Naiset eduskunnassa (Edita). Miten naiset ovat toimineet ja vaikuttaneet eduskunnassa ja suomalaisessa politiikassa?
Kaari Utrio: Suomen naisen tie - pirtistä parlamenttiin (Tammi). Suomalaisen naisen historiaa rautakaudelta presidentinlinnaan. Lyhennelmä neliosaisesta teossarjasta Suomen naisen vuosisadat.
Kyllikki Villa: Tyttö sodassa - kenttälotan kirjeitä 1941-44 (Like). Maanläheinen kirjekokoelma kertoo nuorten elämästä sodassa ja suhteista kotirintamaan.
Irja Virtanen: Kenttäharmaita naisia (Tammi). Uusintapainos lottaromaanista, jota on sanottu "naisten Tuntemattomaksi sotilaaksi".
In the first parliamentary elections in Finland after the new law, in March 1907, 19 women were elected into parliament. Even before that, one incredibly important step toward creating an equal society was taken in 1866, when children of both genders and of all social classes were allowed to attend school. Another big step was taken in 1930, when a new law was passed that ended the husband's rule over his wife. Before that, if for example a woman wanted to form a company, the company and its profits were legally the property of her husband. Here's a few other accomplishments of Finnish feminists, which we nowadays take for granted: the right to enter a restaurant when not accompanied by a man, the right to wear trousers at the university, the right to keep one's own surname in marriage, the right to birth-control and abortion, and the right to become a priest, a position wich has been open for women in Finland for 20 years now.
We now take our right to vote for granted, but it was a long struggle to get it, and there was even an anti-suffragism movement in the late 19th century. But what really baffled me, was that I recently found a website which hosts a petition to Repeal the Nineteenth Amendment, which in plain English means "take away the right to vote from women". This petition was created in 1998, and the site was last updated in 2005! I think the site is made by some crazy people, but what really freaks me out is the article they have about former US senator Kay O'Connor:
Although she does vote, Kay O'Connor said that if men had been protecting the best interests of women, then women would not be forced to cast ballots and serve in the state legislature. Instead, they could stay home, raise families and tend to domestic duties, she said.
O'Connor, the Senate's vice chairman of the elections and local government committee, said she could not help celebrate the 81-year-old piece of legislation, even though it gave her a statewide soapbox to share her views on everything from tax policy to school vouchers.
Asked if she supports the 19th Amendment, the Republican lawmaker responded: "I'm an old-fashioned woman. Men should take care of women, and if men were taking care of women (today) we wouldn't have to vote.
If the measure were up for ratification today, she said, she would not support it.
Read the whole shit here. I think it's mind-boggling that she is against a system that allowed her to become a senator in the first place.
Even though people who'd go that far a fortunately rare today, it's sad to notice how many people are still against equality. Everywhere I turn, I hear opinions that put women down. (Which means I should really stop surfing the net, because the biggest idiots are here...)
Back to more positive aspects. The centennial of women's suffrage in Finland has spawned many new books, and there was an article about it in today's newspaper. The complete article was only published in the digital version of the newspaper, but you can read a much shortened version for free at their website:
Naiskirjallisuutta tulvi kauppoihin äänioikeuden juhlavuonna
Helsingin Sanomat has also made a really cool website about the women's movement in Finland, with lots of old photos: Taistelevat siskot.
Juhlavuoden kirjasatoa
Lähde: HS: Suomen naisen ponnistuksia vuoden kirjasadossa (digilehdestä)
Katarina Eskola: Annan aika - erään papinrouvan keskeneräinen elämä (WSOY). Tutkimusretki vanhempien ja suvun vaiheisiin jatkuu, keskiössä nuorena kuollut Anna Lydia Haavio ja ympärillä kuohunut 1900-luvun alun Suomi.
Minna Hagner ja Teija Försti: Suffragettien sisaret (Unioni Naisasialiitto). 1892 perustetun naisliiton historiikissa suomalaisen feminismin historiaan nivoutuu yhteiskunnallinen muutos sortokausista hyvinvointivaltion rapautumiseen.
Anu Hakala: Housukaartilaiset (Like). Historiantutkija seuraa Maarian pitäjän punaisen naiskomppanian vaiheita kansalaissodassa.
Onerva Hintikka ja Kirsti Häppölä: Tuntematon emäntä - kotirintama kertoo (Maahenki). Marttaliiton ja sosiologien kyselytutkimukseen perustuva antologia sota-ajan emäntien työstä.
Laila Hirvisaari: Myrskyn edellä (Otava). Imatra-sarjan toisessa osassa päästään vuoden 1906 vaalilain uudistukseen.
Eeva Hurskainen: Sisar Cecilia - hyvä ihminen (Kirjapaja). Elämäkerta Cecilia Blomqvistista, joka teki sosiaalityötä Helsingin Punavuoressa 1800-luvun lopulla.
Matti Kalliokoski: Ei kenenkään sankari (WSOY). Sosialistipoliitikko Hilja Pärssisen elämäntarina.
Tiina Kinnunen: Kiitetyt ja parjatut - lotat sotien jälkeen (Otava). Jatkoa kirjasarjaan, joka katsoo järjestöä naishistorian näkökulmasta ja purkaa myyttejä.
Anna Kortelainen: Naisen tie - L. Onervan kapina (Otava). 1900-luvun alun naishistoriaa kapinallisen kirjailijan tuotannon ja elämäntarinan kautta.
Minna Kulkki (toim.): Kotiapulaiset (SKS). Keruun tuloksena syntynyt antologia, jossa kertovat niin kotiapulaiset kuin heidän työnantajansa ja hoivaamansa lapsetkin.
Margareta Mickwitz, Elisabeth Nordgren ja Agneta von Essen (toim.): 100 år av jämställdhet? (Sahlgrens). Yhdistys 9:n neljäkymmenvuotishistoria. Mies- ja naistutkijat pohtivat tasa-arvon kehitystä ja nykytilaa Suomessa.
Anna Moring (toim.): Sukupuolen politiikka / Kön och politik / Politics of gender (Otava). Äänioikeuden juhlavuoden kunniaksi tehty artikkelikokoelma naisen ja naisliikkeiden asemasta Suomessa.
Enni Mustonen: Lipunkantajat (Otava). 1900-luvun alun Suomesta kertovan romaanisarjan kolmannessa osassa taistellaan ensin naisten äänioikeuden puolesta ja käydään sitten eduskuntavaalikampanjaa.
Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (toim.): Työteliäs ja uskollinen - naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään (SKS). Tutkijat jäljittävät naisten "kadonnutta" työtä halki vuosisatojen. 1900-luvulle asti naisten yleisin palkkatyö oli välillä hävitä, mutta tekee taas paluuta.
Irma Sulkunen, Maria Lähteenmäki ja Aura Korppi-Tommola: Naiset eduskunnassa (Edita). Miten naiset ovat toimineet ja vaikuttaneet eduskunnassa ja suomalaisessa politiikassa?
Kaari Utrio: Suomen naisen tie - pirtistä parlamenttiin (Tammi). Suomalaisen naisen historiaa rautakaudelta presidentinlinnaan. Lyhennelmä neliosaisesta teossarjasta Suomen naisen vuosisadat.
Kyllikki Villa: Tyttö sodassa - kenttälotan kirjeitä 1941-44 (Like). Maanläheinen kirjekokoelma kertoo nuorten elämästä sodassa ja suhteista kotirintamaan.
Irja Virtanen: Kenttäharmaita naisia (Tammi). Uusintapainos lottaromaanista, jota on sanottu "naisten Tuntemattomaksi sotilaaksi".